May 30, 2012

That is a sad, fucked up thing, but you are going to walk into that school and strut your shit down the hallway like everything is peachy fucking keen.

Jawbreaker (1999) alkaa sillä, kun kolme kaverusta yllättää ystävänsä synttäriaamuna kaappaamalla tämän sängystään. Courtney (Rose McGowan) tukkii tämän suun jawbreaker-karkilla ja tyttöjen kauhuksi tämä löytyykin tukehtuneena takakontista. Courtney uskottelee järkyttyneelle Julielle (Rebecca Gayheart) ja yksinkertaiselle Marcielle (Julie Benz), että heidän kannattaa peitellä jäljet, eikä kertoa asiasta kenellekään. Mutta mikä eteen, kun kiltti Fern (Judy Greer) kuuleekin tyttöjen suunnitelmat ja koululla käy myös tiukka kuulustelija Vera Cruz (Pam Grier). Tyttöjen välit alkavat repeillä, kun salaisuus painostaa heitä.


Nyt olisi erittäin hyvä sauma paikata edellistä merkintää jollakin todella katu-uskottavalla leffalla, mutta ei, jatkan samaa linjaa. Joku saattaa huomata, että esimerkiksi edellisessä mainitut Blair Witch 2 ja Carrie 2 ovat molemmat ilmestyneet samoihin aikoihin, kuten myös tämä Jawbreaker. Voisin hyvin listata kymmenen teini(kauhu)leffaa lisää vuosilta 1998-2001, joista pidin erittäin paljon niiden ilmestyessään ja yhä niillä on ainakin nostalgia-arvoa. Olin noihin aikoihin juuri sopivan ikäinen, juuri oikeaa kohdeyleisöä 13-16-vuotiaana kauhusta innostuneena teininä. Ne olivat varmaan vähän niin kuin jotkut Twilightit nykyteinille. Lempileffojani oli kuitenkin muut vähän vakavasti otettavammat leffat, mutta kyllä vaan uudet teinileffat olivat parasta viihdettä tuolloin. En osaa sanoa mitä mieltä olisin näistä leffoista, jos näkisin ne nyt vasta ensimmäistä kertaa, mutta näin reilun kymmenen vuoden katseluiden jälkeen ne viihdyttää yhä.


Jawbreaker kuuluu toki tähän kastiin ja muistan varsin hyvin sen, kun ostin tämän ja kasan muita tuolloin tuntemattomia uudehkoja teinileffoja jollain muutamalla markalla. Tässä veti puoleensa Rose McGowan, joka oli kauneimpia tietämiäni naisia ja jopa miniroolissa Marilyn Manson, joka oli tuohon aikaan lempiartistejani. Niin ja kyseessä on teinileffa kivalla twistillä! Leffa nousikin lemppareiden joukkoon heti. Ja pakko sanoa, että kyllä Jawbreaker yhä vaan viihdyttää. Tykkään siinä olevasta pienestä mustasta huumorista, joka yhdistyy siihen perus teinileffailuun. Jawbreakeria vertaillaan monessa paikassa Heathersiin (1988), mutta ei näillä mielestäni nyt niin hirveästi yhtenäväisyyksiä ole, enkä kyllä varsinkaan näe tätä mitenkään Heathersin kopiona. Huumori on ehkä hieman samansuuntaista, vitsaillaan kuolemalla. (Välihuomautuksena: Heathers on kyllä mielestäni huomattavasti parempi elokuva. Ei näitä voi edes vertailla.) Pidän leffan Carrie-viittauksista, joka näkyy niin muutamana näyttelijävalintana kuin erityisen leffan loppukohtauksessa. Leffa on erittäin värikäs ja se omalla tavallaan näyttää sitä high school -maailman luokkajakoa. Viihdyttävä elokuva. Suosittelen Jawbreakeria kuitenkin vain niille, jotka kestävät kevyitä teinileffoja!



Kuvat: highdefdiscnews.com

No comments:

Post a Comment

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...