How's it going? I'm Bill, this is Ted. We're from the future.

Bill & Ted's Excellent Adventure (1989) on elokuva teini-ikäisistä kaveruksista, joille ei maistu koulunkäynti. Nyt kuitenkin laiskottelu on kostautumassa, sillä pojat eivät ole läpäisemässä historian kurssia ja Tedin (Keanu Reeves) isä ilmoittaa, että siinä tapauksessa poika lähtee armeijaan. Billin (Alex Winter) ja Tedin onneksi tulevaisuudesta pölähtääkin paikalle Rufus (George Carlin), joka antaa aikakoneensa poikien käyttöön, jotta he pääsevät vierailemaan tärkeiden historiallisten henkilöiden luona ja saavat aikaan kunnollisen historian esitelmän. 

Olen metsästänyt tätä Billin ja Tedin uskomaton seikkailu -dvd:tä jo useamman vuoden ajan, mutta en ole törmännyt siihen aiemmin. Nyt se sitten osui kohdalle mökkikaupungissa muutaman neliön kokoisella minikirppiksellä ja hinnaksi oli asetettu viisikymmentä senttiä, kelpasi! Kyseessä on hieman erilainen teinileffa kuin aiemmat esittelemäni, vaikka tässä toki teinejä onkin ja eletään myös high school -maailmassa, niin tässä on myös ripaus kunnon seikkailua. Eikä seikkailu tosiaan rajoitu vain koulun ja ostoskeskuksen välille, vaan aikakoneella matkataan moikkaamaan mm. Napoleonia ja Beethovenia näiden nurkille. Leffassa riittää koko ajan toimintaa ja voin vaikka vannoa, ettei tämän parissa pääse tylsistymään. Olen aina tykännyt tästä, se on hyvin viihdyttävä ja hauska pätkä, niin ja minulle Keanu Reeves on ikuisesti juuri Ted - Matrixeista ja Speedeistä huolimatta! Sekä Reeves että Alex Winter ovatkin tässä erittäin uskottavia tyhjäpäisinä teinipoikina. Myöskin historiallisia henkilöitä hyödynnetään hauskalla tavalla, mitä esimerkiksi Tšingis-kaani tekisikään päästessään pyörimään 80-luvun urheilukauppaan?! Elokuvassa on myös ihan kivasti toteutettu tuota aikahyppelyä, niin kauemmalla aikavälillä kuin vaikka edellisen ja seuraavan päivän välillä. Bill & Ted's Excellent Adventure on siis nimensä mukaisesti erinomainen teiniseikkailu, joka kestää lukuisia katselukertoja. 

I can't believe this. They fucking forgot my birthday.

Sixteen Candles (1984) kertoo 16 vuotta täyttävästä Samanthasta (Molly Ringwald), jonka perhe unohtaa täysin tämän tärkeät synttärit. Alakuloinen tyttö haaveilee koulun suositusta urheilijapojasta Jakesta (Michael Schoeffling), joka tietysti seurustelee suositun vaaleaverikön kanssa. Samanthaan on sen sijaan ihastunut nörttipoika (Anthony Michael Hall), jolla hormonit hyrräävät pahemman kerran. 

Tämä Synttärit ei ole koskaan ollut suosikkini kasariteinileffoista. En siis koskaan ole ajatellut sitä millään tavalla huonona elokuvana, mutta se vain on vähän sellainen, joka meinaa unohtua (kuinka osuvaa), vaikka olen nähnyt sen lukuisia kertoja. Nytkin yllätyin erittäin positiivisesti, sillä tämä oli huomattavasti parempi kuin odotin ja voisin ihan hyvin mainita jatkossa myös tämän kasarisuosikkieni listalla - kunhan muistan. Sekä Molly Ringwald että Anthony Michael Hall tullaan varmasti ikuisesti parhaiten muistamaan näistä teinileffoistaan, molemmat esiintyivät lukuisissa ja olivat aina jollain tapaa samanlaisissakin rooleissa. Hallia on vaikea ajatella minään muuna kuin hassuna nörttipoikana ja Ringwald on taas se kiltti  ja kunnollinen tyttö, jonka sisällä kuitenkin kuplii.  Nämä John Hughesin teinileffat (joista Sixteen Candles on muuten ensimmäinen) ovat aika kilttejä, näissä ei retostella seksillä tai viljellä kirosanoja. Siksi tuo angstisen Samanthan painokas (tämän tekstin otsikkoonkin poimittu) f-sanan käyttö suorastaan ilahdutti. Se oli niin epäsopivaa! Elokuvan parhaita puolia ovat ehdottomasti hyvät hahmot ja heidän väliset kemiat. Tämä on myöskin oikeasti hauska elokuva, siinä saa nauraa kunnolla useampaankin kertaan. Sixteen Candles on siis varsin oivallinen ja viihdyttävä 80-luvun teinileffa.   

P.S. It's just a movie. -blogillakin on tänään synttärit, blogi täyttää tänään jopa 9 vuotta!

This morning I knew her. I talked to her. She screamed at me. Everything was great. Now she's wearing my clothes.

Just One of the Guys (1985) on elokuva Terry-nimisestä (Joyce Hyser) teinitytöstä, joka haaveilee journalistin urasta. Kaikki opettajia myöten tuntuvat kuitenkin pitävän tätä vain nättinä tyttönä, eikä tämän kirjoituksia oteta tosissaan. Veljensä Buddyn (Billy Jayne) avustuksella Terry tekeytyy pojaksi ja menee toiseen kouluun oppilaaksi osallistuakseen lehden kirjoituskilpailuun poikana. Asiat muuttuvat kuitenkin hieman hankaliksi, sillä Terry huomaa ihastuneensa koulukaveriinsa Rickiin (Clayton Rohner) ja toisaalta taas Sandy-tyttö (Sherilyn Fenn) on korviaan myöten ihastunut Terryyn - ja molemmat toki luulevat tämän olevan poika! 

Näin tämän Kuin yksi kundeista -leffan joskus 90-luvun loppupuolella tv:stä ja onneksi tulin tuolloin myös nauhoittaneeksi sen talteen. Siihen en nimittäin ole sen koommin törmännyt missään ja vieläkään siitä ei ole R2-julkaisua. Just One of the Guys ei ilmestyessään noussut mitenkään erityisen suureen suosioon, vaikka se nykyään usein mainitaankin teinileffojen top-listoilla. Kyseessä on kuitenkin (jälleen kerran) yksi omista kasariteineilysuosikeistani. Se on kaikin puolin toimiva elokuva, siinä on onnistunut juoni ja se on myös erittäin viihdyttävä. Terryä näytelleestä kaunottaresta on saatu pienillä muutoksilla ihan pojan näköinen ja veljen ammattimaisilla vinkeillä myös puhe- ja kävelytyyli saadaan hioittua kohdilleen. Hauskuutta elokuvaan tuokin ehdottomasti eniten tuo Buddy-pikkuveli, jonka elämä pyörii poikuuden menettämisen ympärillä ja tämä on vieläpä hyvin avoin asian suhteen. Leffassa ei kuitenkaan noin muuten viljellä mitenkään erityisen seksipainotteisia vitsejä, niin Buddyn heitot toimivat ihan sopivina kevennyksinä. Pidän itseasiassa kaikista näyttelijöistä tässä elokuvassa, kaikki hahmot ovat hyvin aidon oloisia. Rickin ja Terryn suhteesta olisi niin helposti voitu tehdä vain suurta vitsiä, mutta siihen tässä ei sorruttu, näiden lämmin kaveruus on herttaista katsottavaa. Suosittelen Just One of the Guysia erittäin paljon, katsokaa ihmeessä jos vain jossakin onnistutte siihen törmäämään!

Dear Diary, my teen-angst bullshit now has a body count.

Heathers (1988) kertoo teini-ikäisestä Veronicasta (Winona Ryder), joka kuuluu koulun suosittuihin tyttöihin, joista kaikki muut sattuvat olemaan nimeltään Heather. Veronicaa on kuitenkin alkanut pahemman kerran nyppiä Heatherien ilkeä käytös muita oppilaita kohtaan ja on nyt valmis luopumaan asemastaankin. Veronica tutustuu koulun uuteen poikaan, kapinallisen Jason Deaniin (Christian Slater), jolla on ratkaisu siihen, miten Heathereista pääsee lopullisesti eroon.

Olen kirjoittanut Heathersista jo ainakin pari kertaa aikaisemminkin tänne blogiin, joten kommentoin tällä kertaa aika lyhyesti, vaikka tästä voisi tarinoida pidemminkin. Heathers on joka tapauksessa yksi suosikkini 80-luvun teinikomedioista ja tämä myös erottuu melkoisesti niistä perinteisemmistä (Hughes-)teineilystä. Huumori on tässä hyvin mustaa ja tyypillisiä hassuttelua tai seksijuttuja on aika vähäisesti. Romantiikkakin on melkoista Bonnie & Clyde -meininkiä. Siinä missä monessa muussa teinipätkässä käsitellään sitä, kuinka nörttityttö/-poika uskaltaisi pyytää ulos sitä koulun suosituinta poikaa/tyttöä, niin Heathersissa sekoitellaan ihastuksen kanssa putkenavaajaa suositun tytön mehun sekaan. Tässä myös käsitellään aika isoja aiheita, kiusaamista ja koulun sisäistä kastijaottelua vähän eri näkökulmasta. Näyttelijät ovat tässä ihan huippuluokkaa ja leffassa on monia omaperäisiä lausahduksia, jotka ovat jääneet elokuvan jälkeen elämään. Heathers kuitenkin selvästi hieman jakaa mielipiteitä ja suurin osa tuntemistani ihmisistä ei itseasiassa ole pitäneet tästä! Suosittelen kuitenkin mustemman huumorin ystäville. How very!

Life moves pretty fast. If you don't stop and look around once in a while, you could miss it.

Ferris Bueller's Day Off (1986) kertoo suositusta Ferrisistä (Matthew Broderick), jota ei huvita mennä istuskelemaan kouluun - onhan kaunis päivä ja kaikkea! Poika tekeytyy sairaaksi ja feikkaus meneekin varsin hienosti läpi kaikille muille, paitsi tämän siskolle (Jennifer Grey) ja koulun rehtori Rooneylle (Jeffrey Jones). Ferris pitää hauskaa ympäriä kaupunkia kavereiden kanssa ja samalla Rooney tekee kaikkensa saadakseen pojan kiinni. 

Tämänkin elokuvan ohjanneen John Hughesin voi varmaan enempiä kyselemättä nimetä 80-luvun teinileffojen pääjehuksi. Mieheltä ilmestyi monia hyvin menestyneitä teinikomedioita pitkin 80-lukua ja näistä elokuvista myös paistaa hyvin selvästi miehen kädenjälki, niissä on monia tunnistettavia piirteitä. Itselleni kuitenkin tulee tästä Vaihdetaan vapaalle Ferrisistä kaikista eniten mieleen muutamia vuosia myöhemmin ilmestynyt Yksin kotona -elokuva, vaikka asetelma onkin aika eri. Yksin kotonassa on kekseliäs pikkupoika ja hölmöt aikuiset roistot, jotka yrittävät napata pojan kiinni ja onnistuvat vain kompuroimaan ja telomaan itseään. Tässä Ferris Buellerissa taas on kekseliäs teinipoika ja hölmö aikuinen reksi, joka yrittää napata pojan kiinni ja onnistuu vain kompuroimaan ja telomaan itseään. Molemmathan näistä on Hughesin kirjoittamia elokuvia. Ferris Bueller on monien mielestä se kaikista paras 80-luvun elokuva, mutta oma henkilökohtainen suosikkini se ei kuitenkaan ole. Osaksi tämä saattaa johtua siitä, että näin tämän aikoinaan vuosia myöhemmin kuin monet lempparini. Tietyllä tapaa odotuksetkin olivat tuolloin jo korkealla kaiken sen hehkutuksen vuoksi. Mielestäni tämä vain (ainakin noin teinikomedia-asteikolla) on paikoitellen vähän laahaava ja tylsäkin. Välillä vain odottaa, että jotain alkaisi jo vihdoin tapahtua. Mutta kyllä, on tässä sitten parhaimmillaan niitä kerrassaan mainioita kohtauksia, onhan juuri tuo reksin kohellus hyvin huvittavaa katsottavaa ja samalla Ferrisin huolettomuus vaikka televisiokameroiden lähettyvillä. Ferris Bueller's Day off on siis ihan hauska 80-luvun teinielokuva!

Well, my friends and I would like to party with five of your girls upstairs in Porky's Pen.

Porky's (1981) on herra Porkyn pitämä floridalainen strippibaari. On vuosi 1954 ja teini-ikäisten kaverusten mielessä ei pyöri juuri muu kuin naiset ja seksi. Tärkeää on saada koko kaveriporukalta neitsyys pois, mukaan lukien hieman hyvin epätoivoinen Pee Wee (Dan Monahan). Koulussa tirskistellään tyttöjen suihkutiloihin ja yritetään rahalla saada niin strippibaarin yksityisesityksiä kuin maksullisiakin naisia.

Jostakin syystä näissä 80-luvun alkupään teinikomedioiden suomennoksissa on päätetty nostaa lämpötilaa, edellisen arvostelun leffa kun oli Kuumat kinkut, niin Porky's taas tunnetaan nimellä Kuuma nuoriso. Porky's ei itseasiassa ole mikään erityinen teinikomediasuosikkini, vaikka sekin on kyllä viihdyttävä. Osaan vain nimetä lukuisia huomattavasti parempiakin ja monipuolisempia hauskuutteluja 80-luvulta. Porky's pelaa oikeastaan vain seksivitseillä ja (vaikka näihin teinikomedioihin aika olennaisena osana sellainenkin kuuluu) se käy jo hieman yksitoikkoiseksi. Porky'sissahan tosiaan eletään 50-lukua, joten tämä eroaa siinä mielessä muista kasarileffoista. Tämä onkin ihan kiinnostavaa, 50-luku kun usein tuodaan esille aika siveellisenäkin aikana ja tässä elokuvassa tosiaan kaikki on hyvin avoimen seksuaalisia (niin oppilaat kuin koulun henkilökuntakin). Eiköhän todellisuudessa ainakin nuorison jutut ole kuitenkin olleet aika samanlaisia vuosikymmenestä toiseen. Porky's on ihan hauska teinikomedia, suosittelen räävittömän huumorin ystäville.

All I need are some tasty waves, a cool buzz, and I'm fine.

Varsin julkinen guilty pleasureni on teinileffat. Pidän monien vuosikymmenien teinileffoista, mutta sydämeni taitaa sykkiä kaikista eniten kasarimeiningille. Niitähän silloin esiteininä 90-luvun puolivälissä tuli katseltua. Ja toki kymmeniä ja kymmeniä kertoja sen jälkeenkin. Jostakin syystä en kuitenkaan ole kovin montaa kasariteineilyä arvostellut täällä blogissa! Hyllystäni löytyy ihan mittava määrä näitä kasarihelmiä, joten aikomuksenani olisikin tässä kesän aikana katsella niitä niin paljon kun vain ehdin. Tavoitteena olisi myös esitellä mahdollisimman monta niistä täällä blogissakin - lyhyesti ja kepeästi, kuten teemaan sopii.

Fast Times at Ridgemont High (1982) sijoittuu kalifornialaiseen kouluun sekä ostoskeskukseen, jossa oppilaat ovat töissä koulun ohella. Nuorten elämä tuntuu pyörivän vain seksin ja päihteiden ympärillä, mutta esimerkiksi Stacy (Jennifer Jason Leigh) alkaa haikailla romantiikankin perään. Samalla Mr. Hand (Ray Walston) yrittää takoa oppia huumehörhöoppilaansa Jeff Spicolin (Sean Penn) päähän.

Tämä Kuumat kinkut on yksi suurimmista suosikeistani kaikista 80-luvun teinikomedioista. (Saatan muuten toistaa kyseisen lauseen aika monen elokuvan kohdalla.) Monelle tulee tästä elokuvasta ensimmäisenä mieleen Sean Penn tuona pössyttelijäsurffarina, mutta - vaikka Penn onkin erinomainen roolissaan - se ei mielestäni edes ole parasta tässä elokuvassa. Tässä on lukuisia hyviä ja mielenkiintoisia hahmoja; epävarmoja teinityttöjä ja -poikia, jotka yrittävät selviytyä koulusta ja kaikesta siitä nuoruuden ihmissuhdedraamasta. Tuttuja kasvojahan tässä leffassa on muuten pilvin pimein ja moni onkin tämän jälkeen siirtynyt ns. vakavasti otettavimpiin rooleihin. Elokuvan (ja kirjan johon se perustuu) on kirjoittanut loistava Cameron Crowe, mies, jolla on näppinsä pelissä hyvin monessa lempijutussani. Vaikka Fast Timesissa onkin paljon liioiteltua komediapuolta, niin elokuva on samalla hyvin aidon tuntuinen. Mitään varsinaista juontahan tässäkään ei ole, leffa on kevyttä hauskuuttelua alusta loppuun. Suosittelen 80-luvun teinikomedioiden ystäville erittäin suuresti. (Ja siis onhan tuo Kuumat kinkut nyt vain kerrassaan mahtava suomennos!)