Jan 22, 2017

We do not have to do this if you're not into it.

Teenage Cocktail (2016) kertoo teini-ikäisistä ystävyksistä Anniesta (Nichole Bloom) ja Julesista (Fabianne Therese), jotka haaveilevat karkaavansa pienestä kotikaupungistaan asumaan New Yorkiin. Ennen karkumatkaa on kuitenkin kerättävä rahaa ja he alkavat kuvata itsestään pikkutuhmia videoita naamioituneena nettiin. Rahaa alkaa virrata mukavasti, mutta pian tytöille tuleekin kiire päästä vaihtamaan maisemaa ja rahaa on saatava isompi summa nopeasti kasaan. Annie ja Jules pistävät nettiin ilmoituksen, jossa tarjoutuvat jollekin seuraajalle liveseuraksi, eikä aikaakaan kun he jo kolkuttelevat Frankin (Pat Healy) ovella. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitellusti...


En ollut kuullutkaan tästä leffasta, ennen kuin se osui silmiini Netflixin uusimmissa lisäyksissä. Nykyään tulee hyvin (liian) harvoin valittua mitään leffaa katsottavaksi ilman jonkinlaista ennakkokäsitystä siitä, mutta jostain syystä olin välittömästi vakuuttunut, että haluan katsella tämän Teenage Cocktailin. Näitä vastaavanlaisia leffoja, joissa teinityttökaverukset pitää hauskaa, sekoilee, vähän ehkä ihastuukin toisiinsa, sekoilee lisää ja lopulta joutuu ongelmiin, on lukuisia (esim. Thirteen, FunHeavenly Creatures...). Ja näitä leffoja yleensä yhdistää myös se, että minä tykkään niistä - huolimatta siitä, että se tarina menee juuri tuolla tutulla kaavalla. Eikä tämä Teenage Cocktail tosiaan tuonut mitään uutta näiden leffojen joukkoon. Se oli sellainen sarjassaan perushyvä leffa, tuttu tarina, jota kerrottiin vähän hypellen aikajanalla sinne tänne. Erityisen hyvää tässä oli nämä oikein pätevät ja uskottavat näyttelijät. Tämän kaltaiset (niin tutulla kaavalla etenevät) leffat oikeastaan vaatiikin juuri hyvät näyttelijät ollakseen mielenkiintoisia. Teenage Cocktail oli siis ihan hyvä, mutta yllätyksetön, teinisekoiluleffa. 

Jan 15, 2017

Stuff

Vuorossa vielä vuoden 2016 hankinnoista sekalaiset (leffa)tavarat, jotka ovatkin suurimmaksi osaksi lahjaksi saatuja. Kaikki ei nyt ole ihan niin leffaroinaa, mutta otin ne mukaan kuitenkin. Nämä kuvat saa muuten klikkailtua suuremmaksi tarkempaa tarkastelua varten.


Ensimmäisessä kuvassa on kaksi lahjaksi saatua kirjaa. Sain The Secret History of Twin Peaksin joululahjaksi ja se onkin aika tuore Mark Frostin kirjoittama kirja. En ole vielä ehtinyt tutustua tähän paremmin, mutta se näyttää erittäin hienolta ja kiinnostavalta. Vieressä olevan Noidan käsikirjan sain syksyllä ja aikamoinen riemuhan siitä repesi. Olen nimittäin yrittänyt metsästää tätä kirjaa monia vuosia ihan jokaiselta vastaan tulleelta kirppikseltä ja divarista, mutta ei vaan ole löytynyt. Lainasin tätä lapsena kirjastosta aina vaan uudestaan ja aina se oli vaan yhtä siistiä. Noidan käsikirja taisi olla se juttu, joka minut lopulta vietteli kauhuleffojenkin pariin. Ja vain noin 25 vuotta myöhemmin kirja on minun. (Paras lahja ikinä.)


Toisen kuvan Freddy oli keväinen synttärilahja. Tämä Matchboxin MAXx FX -setti on vuodelta 1989 ja siinä Kenin näköisen tyypin mukana tuli varusteet, joilla saa muokattua tästä taviksesta itse Kruegerin! Löysin kiinnostavan videon, jossa lelun luonut Mel Birnkrant kertoo tarinaa tämän kokonaisen lelusarjan takaa esitellessään niiden prototyyppejä. Mies kertoo, että tämä "Ken" on itseasiassa erikoistehostemies Max Miracle, joka osaa maskeerata itsestään tunnetun hirviön ja samalla saa käyttöönsä kaikki kyseisen hirviön voimat. Homma vaan meni pahasti pieleen siinä vaiheessa, kun hieno idea myytiin Matchboxille, joka meni pilaamaan sen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Lopputuloksena myyntihyllyihin päätyi vain yhtä nukkea (tämä Freddy), joka näytti alkuperäisen idean huonolta halpisversiolta. Jos kiinnostaa, niin kyseinen video on nähtävillä täällä.


Myös tämä toinen Freddy Krueger on saatu lahjaksi. Tämä julkaistiin viime vuonna ja se on New Nightmaresta, kuten tuosta erittäin tyylikkäästä takista voi ehkä huomata. Hieno ja yksityiskohtainen figuuri, eikä hyllyssä voi koskaan olla liikaa Freddyjä!


Neljännessä kuvassa on vähän itse tehtyjä hankintoja, nimittäin Clerks-roinaa! Kolme ensimmäistä on sarjakuvalehtiä, joista ensimmäisenä Clerks. (The Comic Book) ja sen vieressä Clerks. (Holiday Special). Nämä ovat vuoden 1998 lehtiä ja tuossa jouluisessa lehdessä vieläpä komeilee kannessa Jason Mewesin nimmari! Kolmas sarjakuva on Tales from Clerks II, joka on vuodelta 2006. Vieressä vielä mm. Clerks II:sta tutun Mooby'sin hieno aurinkolippa!


Viimeisessä kuvassa vielä lisää sarjakuvia Kevin Smith -teemalla. Jay & Silent Bob -minisarjaa julkaistiin nämä kuvassa näkyvät neljä numeroa vuosina 1998-1999.

Jan 13, 2017

TV

Viimeinen osa vuoden 2016 dvd-hankinnoista tulee tässä, vuorossa tv-sarjabokseja. Suurin kiittäminen näistä menee Anttiloiden (RIP) loppuunmyynneille ja hyville alennuksille. 


Ensimmäisenä True Blood (2008-2014), tässä boksissa tosiaan sarjan kaikki 7 kautta. Katselin tätä varmaan noin kolmanteen kauteen asti ihan tv:stä, mutta sitten en ehtinytkään seurata ja se jäi. Tykkäsin kuitenkin sarjasta tuohon asti, onhan siinä vampyyreja ja muuta jännää. Keskimmäisenä Six Feet Under (2001-2005), tässäkin sarja kokonaisuudessaan. (Pahoittelut tuosta typerästä heijastuksesta kannessa, tajusin sen liian myöhään...) Suomessa tätä esitettiin nimellä Mullan alla ja itseasiassa en katsellut tätä sen ensimmäisellä esityskierroksella ollenkaan. Uusintakierroksella katsoin ja koukutuin, erinomainen sarja! Viimeisenä Oz (1997-2003) eli Kylmä rinki. Tätäkin aloin katselemaan vasta jollakin uusintakierroksella ja se jäi vieläpä kesken. Pidin erittäin paljon ja haluan katsella sen kokonaan. 


Toisen kuvan ensimmäinen boksi on itseasiassa näistä ainoa kirppislöytö. Kyseessähän on siis animaatiosarja Doctor Snuggles (1979), jota on tehty ainoastaan 13 jaksoa. Tämä Tohtori Sykerö oli lapsena yksi suurimmista suosikeistani, joten en voinut vastustaa kiusausta, kun tämä osui edullisesti kohdalle kirppiksellä. Vieressä toinen lapsuuden suosikki, eli Ruusun aika (1990-1991). En ole katsonut tätä sitten lapsuuden, joten en yhtään osaa sanoa miten se uppoaa näin vanhemmalla iällä, mutta uskoisin ainakin varhaisen ysärin ihastuttavan. Lapsena samaistuin Roopeen ja pidin ullakkomummoa pelottavana. Sitten siinä oli aina niitä suklaanappeja ja koira. Muuta en sitten oikein muistakaan!


Viimeisessä kuvassa on vielä pari blu-rayta. Ensimmäisenä mahtava Breaking Bad (2008-2013), jota aloin katsella alusta vasta kun se jo veteli viimeisiään. Enkä muuten muista milloin olisin katsellut sellaisella vauhdilla mitään sarjaa, kun tämä tuli ahmittua! Sarjabokseista viimeisenä Twin Peaks (1990-1991), joka toki jo löytyi hyllystä dvd:nä (kaksin kappalein...), mutta kun se vaan on niin hyvä. Erona tässä blu-ray-julkaisussa aiempiin on ainakin se, että tässä tulee mukana myös Twin Peaks: Fire Walk With Me (1992) -elokuva.

Jan 10, 2017

DVDs

Jatketaan vielä vuoden 2016 DVD-hankinnoilla, luvassa sekalaista settiä. 


Ensimmäisen kuvan kaikki neljä hankintaa ovat erinäisten kirppis- ja divarikierrosten löytöjä. Ylärivin leffoja The Deer Hunter (1978) sekä Citizen Kane (1941) yhdisti se, etten ollut nähnyt niistä kumpaakaan, vaikka melkoisia klassikkoleffoja ovatkin. Olen nyt jo katsonut kyllä tuon erinomaisen Kauriinmetsästäjän, mutta Kansalainen Kane odottaa vielä vuoroaan. Aina välillä joku jaksaa kauhistella, kun en ole nähnyt jotain klassikkoa vaikka katselen niin paljon leffoja, mutta en jaksa välittää niistä kommenteista. Katselen mitä katselen. Alarivissä toki lisää klassikkoja: Assault on Precinct 13 (1976) sekä Lord of the Flies (1963). Hyökkäys poliisiasemalle tuli katsottua viime vuonna ja Kärpästen herran olen nähnyt joskus muinoin.


Toisessa kuvassa vähän uudempia (ja myös uutena kaupoista ostettuja) leffoja. Elokuvasta Turbo Kid (2015) kirjoitin arvostelun toissa syksynä tänne. Vieressä oleva Joyeux Noel (2005) eli Päivä ilman sotaa on vielä näkemättä ja taidankin säästää sen katselun ensi jouluksi. Elokuvasta Boyhood (2014) kirjoitin tänne ja The Wolf of Wall Street (2013) -arvostelu taas löytyy täältä.


Kolmannen kuvan kolme ensimmäistä leffaa on kirppislöytöjä. Gia (1998) on yksi Angelina Jolien parhaimmista leffoista ja tosiaan siltä ajalta, kun tämä vielä oli kiinnostava näyttelijä. Sen vieressä on The Children's Hour (1961) eli Huhu, jota en ole koskaan nähnyt. Alla The Boys Next Door (1985), jota en myöskään ole koskaan nähnyt kokonaan. Näin siitä aikoinaan pätkän tv:stä ja totesin, että tämä pitää katsella joskus kokonaan. Viimeisenä kuvassa Just One of the Guys (1985), jonka vihdoin viime kesänä tilasin omakseni. Kyseessä on siis yksi suurimmista kasariteinileffasuosikeistani, josta kirjoitinkin kesällä tänne.


Neljännen kuvan ensimmäinen leffa Fear (1996) on lapsuuden suosikkejani, jonka omistin vain tv:stä nauhoitettuna kasetilla. Katselin tämän ihan vähän aikaa sitten ja voi että, mitkä ysärinostalgiat se sai aikaan! Hauskinta oli se, että viimeksi tätä katsellessani ei sellaisia tunteita luonnollisesti tullut, sillä se oli ihan sitä sen hetkistä päivää. Kuvan kolme muuta elokuvaa ovat taas kirppislöytöjä. Merlin (1998) on itseasiassa minisarja, jota olen todennäköisesti katsellut kyllä aikoinaan, mutta en muista siitä oikein mitään. Alarivissä oleva Waiting... (2005) yllätti muutama vuosi sitten olemalla yllättävän hauska komedia, miniarvostelu siitä täällä. Viimeisenä kuvassa vielä kunnon kesäleirihulluttelu Meatballs (1979).

Jan 6, 2017

Horror DVDs

Hypätään sittenkin vielä lisää menneeseen vuoteen, sillä päätin nyt vihdoin esitellä niitä vuoden 2016 aikana hyllyyn tehtyjä hankintoja. Kaikkea ei ole tarkoitus esitellä,  tässä vain poimintoja sieltä täältä. Teen tämän kuitenkin muutamassa eri osassa, sillä esiteltävää riittää. Aloitetaan tietysti kauhulla!


Ylärivistä löytyy Night of the Creeps (1986) eli vanha kunnon Lötköjen yö! Tätä olikin jo pidemmän aikaa metsästetty hyllyyn ja nyt se vihdoin osui kohdalle leffakaupassa. Keskellä mainio Pieces (1982), joka harmi kyllä on leikelty versio. En oikein tiedä mikä se "oikea" versio on, koska IMDb:n mukaan kesto on 85 minuuttia, mutta jenkkiversiona löytyy myös 89 minuuttia. Tämä oma DVD on sitten taas vain 82 minuuttia. Viimeisenä ylärivillä Return of the Living Dead: Part II (1988). Alarivissä The Boogey Man (1980) eli Sakset kurkulla, jonka huomasin vasta kotona olevan Ulli Lommelin leffa...  Nämä kolme ovat kirppislöytöjä. Viimeisenä kuvassa oleva Intruder (1989) oli lahja ja kirjoitinkin vuosi sitten lyhyen arvostelun tänne


Toisen kuvan ylärivissä ensimmäisenä The Terror (1963), josta kirjoitin arvostelun muutama vuosi sitten tänne. Vieressä Rosemary's Killer, joka näytetään tuntevan usealla nimellä, IMDb listaa nimellä The Prowler (1981). Se tulikin katseltua ihan muutama päivä sitten ja olihan se hyvää ja näyttävää kauhua. Alla Phenomena (1985), jota en ole nähnyt moneen vuoteen sekä The Funhouse (1981), jota en ole ollenkaan nähnyt aiemmin. Prowler oli lahja, mutta muuten nämä ovat kirppislöytöjä.


Kolmannen kuvan eka leffa on Meet the Feebles (1989) ja vierellä The Lawnmover Man (1992). Alarivissä Shadow Builder (1998) sekä Campfire Tales (1997). Nämä kaikki on kirppislöytöjä, joista yhtäkään leffaa en ollut nähnyt ostohetkellä. Kuulostivat vain tarpeeksi houkuttelevilta! Nyt on jo nähty Meet the Feebles, joka oli varsin viihdyttävä pläjäys. En nyt tiedä lasketaanko sitä kauhuksi, mutta se nyt on tässä mukana. 


Viimeisessä kuvassa ensimmäisenä tuoreahko erinomainen kauhuleffa It Follows (2014), josta arvosteluni täällä. Vieressä Tusk (2014). Alarivissä Burying the Ex (2014), josta arvosteluni täällä.  Viimeisenä Deathgasm (2015), jonka arvostelin taas täällä. Tuskia lukuunottamatta olenkin nähnyt nämä Night Visionsissa ja kaikki (myös Tusk) ovat varsin viihdyttäviä kauhuelokuvia.

Jan 5, 2017

Leffatilastoa 2016

Palataan vielä hetkeksi viime vuoteen ja omiin leffatilastoihini! Alla tuttu taulukko, jossa näkyy viimeisessä pystysarakkeessa tämän vuoden tulokset. Tiedän, ettei tämä oikein ketään muuta kiinnosta, mutta itse aina palan halusta nähdä miltä mennyt leffavuoteni näyttää. 


Vuonna 2016 katsottujen leffojen määrä oli pienempi kuin koskaan aiemmin, jonka osasin itsekin aavistaa. Kiirettä piti varsinkin alkusyksystä: syyskuussa katselin vain seitsemän elokuvaa ja elokuussa  lukema oli säälittävät viisi! Joulukuussa tulikin otettua vähän loppukiriä ja silloin tuijotin läpi 27 leffaa. Elokuvateattereissa taas tuli näemmä istuttua täsmälleen saman verran kuin edellisenä vuotena.

Hyllyyn hankittuja leffoja oli lopulta aika hillitysti - ottaen huomioon, että tämä lukema pitää tällä kertaa sisällään kahden ihmisen hankinnat. Olin ihan varma, että satanen ylittyisi, mutta hyvä näin. Hämmentävää ja vähän harmittavaakin on sitten taas se, etten esitellyt kertaakaan vuoden 2016 aikana tekemiäni leffahankintoja! Josta saadaankin taas hyvä aasinsilta blogikirjoituksiini. Kirjoitusten määrä se vasta laskikin vuonna 2016, sillä raapustin tasan 28 tekstiä tänne! Vuonna 2012 tekstejä ilmestyi vielä 138 kappaletta vuodessa ja siitä se onkin lähtenyt jyrkkään laskuun vuosi toisensa jälkeen. 

Laskua oli vuonna 2016 siis vähän joka saralla elokuvien suhteen, joten suuntahan tästä voi olla vain ylöspäin! Toivottavasti, oma toiveeni nimittäin vuodelle 2017 olisi juuri se, että ehtisin katsella paljon elokuvia ja myös kirjoittaa niistä tänne sopivaan tahtiin pitkin vuotta. Katsotaan tilannetta jälleen vuoden kuluttua! Lopuksi vielä toivotan kaikille

ERINOMAISTA (ELOKUVA)VUOTTA 2017!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...