Nov 29, 2013

Complete strangers spill their guts to me? Happens all the time.

Die-ner (Get It?) (2009) on halpiskauhuelokuva tien varressa sijaitsevasta dinerista, tai paremminkin die-nerista (tajusitko?). Ken (Joshua Grote) saapuu myöhään yöllä asiakkaaksi dineriin ja rupattelee mukavia paikan tarjoilijan kanssa, mutta päättääkin tappaa tämän ja keittiössä hääräävän kokin.  Pian ravintolaan saapuu muitakin asiakkaita, joille Ken esiintyy tarjoilijana, mutta tämän aikeena on listiä myös tämä pariskunta. Hommat kuitenkin jäävät puolitiehen, sillä paikalle pamahtaa paikallinen sheriffi ja hetkeä myöhemmin ne aiemmin tapetut henkilökunnan edustajat vielä löntystävät murhanhimoisina zombeina takaisin keittiöön!


Tämä kerrassaan nerokkaasti nimetty leffa herätti mielenkiintoni tuossa ostamassani boksissa juurikin nimensä ansiosta. Vastatakseni kysymykseen get it, niin en kyllä tajua tuon sulkukysymyksen tarpeellisuutta tai hauskuutta. Tosin tajuan yhteyden siihen, että leffa oli noin muutenkin täynnä käsittämättömän surkeita vitsejä. Muutenkin koko leffa oli oikeastaan aika surkea. Se eteni vähän turhan hitaasti, siinä oli turhan vähän toimintaa ja se oli aika tylsä. Se ei myöskään selvästi oikein osannut valita tietään: onko se zombileffa, onko se sarjamurhaajaleffa, onko se jännäri, onko se komedia, onko se kauhu, onko se draama..? Kaikkea näitä puolia kyllä löytyi, mutta ei mitenkään erityisen hyvässä tasapainossa ja usein mietityttikin, että eikö jonkun osuuden olisi voinut jättää pois. Samalla käsiteltiin murhaaja Kenin kieroutunutta puolta ja jotain tämän lapsuudenmuistoja, ja sitten taas zombit tuli löntystelemään ja keskityttiin taas niiden taltuttamiseen. Niin ja ne zombit olivat todella heikosti toteutettuja ja epäuskottavia, ne näyttivät juuri siltä mitä ne olivatkin, huonoja näyttelijöitä vähän tekoverellä sotkettuna. Ja ihan koko ajan jonkun hahmoista piti ladella jotain todella kuivia mukahauskoja heittoja. Ihan jatkuvalla syötöllä! Mutta. Jostain hyvin hämärästä syystä minä kuitenkin ihan viihdyin tämän Die-nerin parissa. Ehkä juuri tuon sen outouden ja halpikseuden ja typeryyden ja huonouden vuoksi. Tämä leffa heiluu juuri siinä rajamailla, että oliko se niin huono, että se oli hyvä. En oikein osaa päättää kummalle puolelle rajaa se jää. Suosittelen Die-neria niille, jotka uskaltaa kokeilla!

Nov 20, 2013

Lokakuu 2013

Poikkeuksellinen lokakuu, kun perinteisen kauhuputken sijaan en katsonut yhtäkään kauhuleffaa! Tässä kuitenkin lokakuussa katsotut elokuvat:


The Mask (1994)
Ainoa tuhottoman pitkillä lennoilla katsomani elokuva. En jaksanut keskittyä mihinkään, mutta Mask on aina takuuvarma valinta viihdyttämään ja naurattamaan. Jim Carreyta parhaimmillaan ja Ace Venturoiden lisäksi se leffa, jonka parhaat repliikit yhä muistan melko hyvin ulkoa lapsuudestani. En muuten saanut mennä katsomaan Maskia 10-vuotiaana leffateatteriin, koska äitini mukaan se olisi ollut liian pelottava?! ***½

Vegas Vacation (1997)
Lyhyt arvostelu täällä ***

Elokuu (2011) 
Yritti olla kiva nuoruuskesäfiilistelyleffa, mutta epäonnistui siinä hyvin. Huonot ja epäpidettävät näyttelijät, en tykännyt koko leffasta yhtään. *

Escape from Alcatraz (1979)
Mietin tätä katsoessani, että olikohan tämä ensimmäinen (kokonaan) katsomani elokuva, jossa on Clint Eastwood. Oikeasti! Eikä minulla ole yhtään mitään miestä vastaan, ei vain olla kohdattu missään. Tykkään vankilaleffoista ja tämä oli kyllä yksi parhaimmista näkemistäni. Oli myöskin kiva katsella ennen kuin itse kävi Alcatrazissa pyörähtämässä. ****

Kalifornia (1993)
Arvostelu täällä***

Eurotrip (2004)
Arvostelu täällä ***

Me, Myself & Irene (2000) 
Tämä on Jim Carreyn komedioista sieltä vähemmän pitämästäni päästä. En oikeastaan osaa sanoa miksi, mutta ei vaan uppoa yhtä hyvin. On tässä hauskojakin kohtia, mutta kieltämättä katson monia muita Carrey-komedioita mielummin. **

Thelma & Louise (1991)
Arvostelu täällä ***½

Blue Jasmine (2013)
Menin katsomaan tämän oikeastaan sen takia, että se sijoittui San Franciscoon, mutta eipä siinä kaupunkia lopulta ihan hirveästi näkynyt. Leffana tämä oli niin Woody Allenia kuin olla voi. Tuskin olisin pitänyt tästä yhtään jos se olisi ollut jonkun toisen käsialaa, mutta woodyallenmaisuus ja hyvät näyttelijät auttoi. Ihan ok. **½

Mama's Boy (2007)
Tämä oli aika erikoinen leffa, josta en oikeastaan pitänyt, mutta halusin silti mielenkiinnosta katsella. Päähenkilö mammanpoika oli hyvin rasittava ja tästä oli vaikea pitää, jopa yleensä rasittava Anna Faris oli pidettävämpi. Kovia vanhempia nimiä tässä oli paljon ja ne tuntui aika hukkaan heitetyiltä kyvyiltä. *½

The Wedding Date (2005)
Joo. Miksi taas kerran kidutin itseäni katsomalla typerän hääleffan? Ei nämä vaan uppoa mitenkään päin. Tosin oli kiva nähdä Debra Messing muutenkin kuin Gracen roolissa (vaikka ei tämäkään kaukana siitä ollut). *

Mardi Gras: Spring Break (2011)
Lokakuun toinen onnistuja, mutta ei tältä oikeen muutakaan voinut odottaa. Tulipahan katsottua taas huono teinibiletysleffa. Kertoo paljon, että mainosjulisteessa lukee isoimmalla Carmen Elektran nimi, vaikka tämä on leffassa ehkä yhteensä kaksi minuuttia! *

Nov 17, 2013

Don't listen to them. It's not true.

Tanskalainen elokuva Jagten (2012), eli suomalaisittain Jahti, kertoo nelikymppisestä Lucasista (Mads Mikkelsen), joka on töissä pienen kaupungin päiväkodissa. Miehellä on asiat nyt aika hyvin, tällä on paljon kavereita, uusi naisystävä ja tämän poika on muuttamassa isälleen asumaan. Päiväkodin lapset myöskin pitävät valtavasti Lucasista, mutta eräänä päivä yksi päiväkodin lapsista, Lucasin ystävän Theon (Thomas Bo Larsen) tytär Klara (Annika Wedderkopp), menee kertomaan pienen valheen päiväkodinjohtajalle. Klaran puheiden perusteella viranomaisten on syytä olettaa, että Lucas on käyttäytynyt sopimattomasti päiväkodin lapsia kohtaan ja pian sana tästä leviää pikkukaupungin kaikille asukkaille ja Lucasista tulee koko kylän hyljeksimä mies.


Sain kunnian päästä osalliseksi ns. yhteisarvostelua, jossa ideana on siis se, että muutamat bloggaajat katsovat saman elokuvan ja kirjoittavat siitä arvostelun kukin omalle tontilleen. Mielestäni tämä on kerrassaan mainio ajatus, on hauska nähdä miten samoilla tai eri linjoilla muut ovat, varsinkin kun kyseisiä blogeja jo joitain vuosia lukeneena vähän tuntee myös niiden kirjoittajien leffamakua. Elokuvaksi osui nyt tosiaan tämä Jahti ja siitä oman näkemyksensä tulevat julkaisemaan seuraavien blogien kirjoittajat: ...noir, Double Feature, Movie Mania ja Mutaa vai tähtiä?, eli erinomaisessa seurassa ollaan! Todennäköisesti edellisten linkkien takaa saa lukea myöskin hieman asiantuntevampaa näkemystä, sillä uskoisin olevani ainoa, jolle kyseinen elokuva ei ollut entuudestaan lainkaan tuttu! Elokuva on kuitenkin saanut varsin hyviä arvosteluita kriitikoilta ympäri maailmaa ja IMDb:ssä tämä on juuri nyt sijalla 136, joka on varsin hyvin tanskalaiselta elokuvalta. Tästä huolimatta olisin tuskin tullut katsoneeksi Jahtia omasta aloitteestani, sillä vaikka katson mielelläni muitakin kuin englanninkielisiä elokuvia, niin loppujen lopuksi varsinkin uusiin pohjoismaisiin elokuviin tulee tutustuttua hävettävän vähän. Nyt laittaessani leffaa pyörimään en itseasiassa tiennyt lainkaan mitä olin alkamassa katsoa, edes leffan genre ei ollut oikein selvillä. Nimen perusteella odotin tämän olevan joku rikosjännäri, jossa aseet räiskii ja juostaan pahisten perässä. Olin aika väärässä.


Jahtihan on hyvin koskettava draamaelokuva, jossa tärkeässä osassa ovat sen taitavat näyttelijät. Mielestäni on aika harvinaista, että katsojana pystyy samanaikaisesti olemaan ihan jokaisen hahmon puolella, kykenee ymmärtämään jokaisen reaktiot ja osittain myös heidän tekonsa. Elokuvassahan on kerrassaan vaikea tilanne, sillä vaikka elokuvan katsojat kotisohviltaan pystyvät näkemään kuinka Lucas on aivan selvästi viaton mies, ei se todellakaan näytä siltä kylän asukkaille. Jos pikkutyttö samassa lauseessa puhuu siitä, kuinka tämä ei pidä päiväkodissa pyörivästä Lucasista ja jäykistyneestä sukupuolielimestä, on tätä aika vaikea ohittaa pelkällä olankohautuksella. Varsinkaan jos kyseessä on oma tytär! Tilanne on aika karmea, mutta niin uskottava, että näin on varmasti joskus oikeastikin käynytkin. On helppoa tuomita mies, kun pellavapäinen, tekojensa seuraamuksia ymmärtämätön, lapsi puhuu tuollaisia. Elokuvan tekijät ovatkin onnistuneet luomaan elokuvaan hyvin todentuntuista tunnelmaa ja tosiaan näyttelijöiden hienot roolisuoritukset tukevat sitä erinomaisesti. Erityisesti Mikkelsenin ja Larsenin tuskaiset ilmeet ja katseet kertoivat tarinaa ihan omalla asteellaan, mutta myös lapsinäyttelijä Wedderkoppin sanaton viestintä oli varsin onnistunutta. Mikkelsen voittikin varsin ansaitusti Cannesissa parhaan näyttelijän palkinnon tästä roolisuorituksesta. Oli raastavaa katsella Lucasin kasvoista paistavaa henkistä kipua, kun yhtäkkiä koko kylä, rakkaimmat ystävät mukaan lukien, kääntävät tälle selkänsä.


Elokuvassa itseäni erityisesti häirinnyt kohtaus oli sellainen, jossa Klaraa kuulusteltiin tarkemmin sen jälkeen kun tämä oli aiemmin suutuspäissään laukonut valhettaan hieman pätkittäin päiväkodinjohtajalle. Nyt sitten toisella kuulemalla tilanteesta tuli enemmänkin sellainen johdateltu "etkös sanonutkin näin" ja "eikös näin käynytkin", toisin kun oltaisiin annettu tytön kertoa asia uudestaan. Tuossa tilanteessa tytölle syötettiin sanat suuhun ja sen jälkeen Lucas oli helppo tuomita syytetyistä teoista. Kohtausta oli vaikeaa katsella. Tämän elokuvan yksi suuri plussapuoli olikin myös se, että se todella pisti miettimään asioita. Miten helppoa tällaisessa tilanteessa on vain todeta aikuinen syylliseksi ja kohdella tätä kuin sontaa. Se vei ajatukset omaan lapsuuteen, kun asuin pikkukaupungissa ja yhtä ala-asteen opettajaa syytettiin samankaltaisista teoista. Tuolloin tosin syytteet taisivat olla ihan tosia (no, enhän minä totuutta voi tietää), mutta tuosta opettajasta tuli kaupungilla ihan yhtä hyljeksitty tapaus kuin elokuvan Lucasista. Tuolloinkin oli hyvin helppoa valita puolensa ja pistää sana kiertämään pahasta miehestä. Mietin leffan jälkeen myöskin ihan yleisesti lasten kuulustelemista, jos niissä yleensäkin johdatellaan noin helposti, niin niistähän voi saada ihan minkälaisen lopputuloksen tahansa (en voinut olla miettimättä esim. jo vuosia julkisuudessa käsiteltyä Auerin tapausta). Tässä elokuvassa onnistuttiin hyvin siinä, että vaikka tässä tapauksessa kyseessä olikin väärinkohdeltu syytön mies, se ei silti laittanut kaikkien muiden käytöstä huonoon valoon, vaan se näytti jokaisen reaktiot varsin ymmärrettävinä. Tilanne vaan on kerrassaan hankala. Asia olisi voinut olla täysin toisinpäinkin, mitä jos Lucas olisikin ollut syyllinen ja asian oltaisiin vain annettu olla. Jahti todella ottaa vaikean asian käsittelyyn ja tekee sen uskottavasti ja tyylillä. Elokuva koskettaa ja pistää miettimään, suosittelen ehdottomasti katsomaan. Sitäkin enemmän suosittelen tarkastamaan mitä asiaa Jahdista muilla tähän yhteisarvosteluun osallistuneilla leffabloggaajilla on!

Nov 16, 2013

DVDs

Tein reissulla vain yhden elokuvaostoksen, katsokaa vaikka:


Näppärästi sain siis yhdessä kotelossa kotiinviemisiksi 20 kauhuelokuvaa! Kokoelmassa on aika vaihtelevan tasoista (kauhu)elokuvaa, joista tosin suurinta osaa en ole aiemmin nähnytkään. Pienen googlettelun jälkeen selvisi, että tämä boksi on itseasiassa jonkin julkaisusarjan viides osa, joten tunnetuimmat elokuvat on hyvin todennäköisesti kulutettu jo aiemmissa osissa, moni näistä näytti olevan ihan tv-elokuvia. Joka tapauksessa tämä boksi pitää sisällään seuraavat pätkät: Dracula 2000 (2000), Adrift (1993), The Boys Club (1997), Beowolf (1999), Live! From Death Row (1992), Blood Relic (2005), Nightmare at Bittercreek (1988), No One Could Protect Her (1996), NightScream (1997), Summer of Fear (1996), The Wind (2001), Party Crasher (2000), Ghost Rig (2003), Victim of Beauty (1991), Zipperface (1992), Die-ner (Get It?) (2009), Another Kind (2011), Behind Your Eyes (2011), Salvage (2006), The Sacred (2009). Hyvältä vaikuttaa!?

Nov 10, 2013

Hollywood

Yritän taas pikkuhiljaa päästä normaaliin leffabloggailuun kiinni, mutta sitä ennen voisin vielä nostaa ylös muutamia juttuja menneen reissun varrelta. Elokuvat kun oli aika iso teema erityisesti Los Angelesissa, niin tässä joitakin poimintoja kuvien muodossa.  


Ensinnäkin hotelli, jossa majoituttiin Hollywoodissa, oli aika merkittävä rakennus elokuvienkin kannalta. Tämän Hollywood Roosevelt -hotellin juhlasalissa on mm. järjestetty vuonna 1929 ihan ensimmäinen Oscar-gaala! Lisäksi rakennuksessa on majoittunut vuosien varrella elokuva-alan melkoisen isoja nimiä ja itseasiassa pari vuotta hotellissa asuneen Marilyn Monroen sanotaan yhä kummittelevan kyseisessä hotellissa. (Ei näkynyt.) Muutenkin hotelli on aika korkealla kummittelevien hotellien listalla!

Hotellin aulaa, tämän suihkulähteen ympärillä kuulemma tanssahtelee kummitustyttö.
Hotellin Blossom Room, jossa ensimmäinen Oscar-gaala järjestettiin.
Walk of Fame -tähdet kulkivat hotellin edestä ja rakennusta vastapäätä sijaitsi Chinese Theatre, jonka edustalla on ne legendaariset Hollywood-tähtien jalan- ja kädenjäljet betoniin painettuna. Ihan vieressä on myös Dolby Theater, jossa Oscar-gaalat on järjestetty viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan. Kävin Dolby Theaterissa opastetulla kierroksella, jossa pääsi mm. kävelemään esiintymislavalla, mutta paikassa ei saanut ottaa valokuvia. Tällä kadunpätkällä oli muuten monina iltoina tie suljettu ja leviteltiin punaisia mattoja ja limusiineja pörräsi, siellä kun järjestetään paljon ensi-iltoja. Ainakin Ender's Gamen ensi-iltahuumaa päästiin vähän kokemaan.

Jack Nicholsonin tähti sijaitsi nakkikioskin edessä...

Chinese Theatre



Dolby Theatre sijaitsi ostoskeskuksessa, sen sisällä ja vieressä olevat kaupat vain peitetään verhoilla gaalan ajaksi.
Parilla elokuvastudiolla tuli myöskin vierailtua, vaikka Universal Studios nyt yleisölle onkin lähinnä onkin vain huvipuisto leffa-aiheisilla laitteilla. Warner Bros -studioiden kierrokselle sen sijaan pääsi näkemään ihan oikeita studioita lavasteineen. Yksi mielenkiintoisimmista oli studion sisällä kuitenkin ulkotiloissa oleva tyhjä kaupunki, jota käytetään hyvin monissa leffoissa ja tv-sarjoissa milloin minäkin kaupunkina. Kuvausporukka muokkaa sitä sitten aina tarpeidensa mukaan ja kuvausten päätettyä palauttavat sen taas neutraaliksi kaupungiksi. Tämä oli tosi mielenkiintoista päästä näkemään, niin monien leffojen kaupungeissa kun on tästä johtuen ihan samanlainen rakenne! Päästiin myös pyörimään Miehenpuolikkaiden studiolle, uudehkon The Fosters -sarjan taloon ja Frendien kahvilaan. Kaikki näytti hämmentävän pieneltä livenä.

Universal Studios oli koristeltu Halloweenin kunniaksi kauhuteemalla!
No just se DeLorean!
Warner Bros -studiot
Tässä lavastekaupungissa oli kuvattu ainakin Spider-Mania.
Central Perkin sohva testattu!
Joitakin kuvauspaikkoja kävin ihan muuten vaan metsästämässä lähiseudulta, joista sen Elm Street -talon kuvan julkaisinkin aiemmin. Kävin myöskin John Marshall High Schoolin lähistöllä pörräämässä, siellä kun on kuvattu lukuisia leffoja (A Nightmare on Elm Street, Rebel Without a Cause, Bachelor Party, Can't Hardly Wait, Pretty in Pink, Grease, Girls Just Want to Have Fun, Space Jam...). Valitettavasti vaan sinne ei päässyt lähimaillekaan ellei ollut koulun oppilas, niin tuli vaan ihasteltua koulun koriskenttää ja tylsää ulkoseinää, joka sekin oli rakennustelineiden peittämä. Kuvia ei siis ole, mutta tulipahan käytyä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...