Jun 29, 2012

BDs

Hyvin yllättävästi alennusmyynneistä löytyi tälläkin kertaa vaatteiden sijaan elokuvia.


Horror Collection 1 sisältää elokuvat Eden Lake (2008), Survival of the Dead (2009) ja Rovdyr (2008). En ollut aiemmin huomannutkaan, että tällaisia kokoelmia on ilmestynyt bd:lle ja hyvin edullisella hinnalla vieläpä. Samassa kasassa oli ainakin vastaavanlaisia action-kokoelmia. Eden Lake on ollut hankintalistalla sitten vuoden 2008 Maximum Halloweenin ja tässä tuli vielä pari muutakin leffaa "kaupanpäälle". Kansiin ei ole ainakaan merkitty ekstroja.


Tässä myös leffa, jota olen odottanut hyllyyni, mutta en ole osannut päättää, että missä muodossa hankkisin sen. Hinta ratkaisi ja nyt Splice (2009) löytyy hyllystä blurayna. (Kävin tosin toisella reissulla samassa kaupassa ja nyt dvd:n hintaa oli myös laskettu, hah.) Tältä levyltä löytyy ekstramateriaalina puolituntiset pätkät kulissien takaa. Splicen näin aikoinaan New Yorkissa, täällä siitä.


P.S. Kaipaisin jonkun kielitaitoisen apua! Haluan pitää leffoistani listausta niiden alkuperäisillä nimillä, mutta en ole varma miten pitäisi toimia eri kielisten nimien kohdalla. Englanninkielisissä nimissähän ei aakkostaessa tietysti huomioida artikkeleita, mutta miten sitten esim. espanjankielisissä? Tai portugalilaisissa tai italialaisissa nimissä? Tai noh, enhän minä edes ole varma, että ovatko nuo artikkeleita! Eli minkä kirjaimen mukaan seuraavat oikein pitäisi aakkostaa: A Estranha Hospedaria dos Prazeres, À Meia-Noite Levarei Sua Alma, ...E tu vivrai nel terrore! L'aldilà, El espinazo del diablo, El laberinto del fauno, El orfanato? Kiitän neuvoista!

Jun 24, 2012

100 Movie Facts About Me - Part XIII


Osa 13

61. Juhannus on niitä harvoja juhlapyhiä, milloin ei tule juurikaan katseltua leffoja, enkä yhdistäkään mitään leffaa erityisesti juhannukseen.

62. Tykkään katsella leffoja enkkusubeilla, vaikka suomeakin olisi tarjolla. Suomennoksista usein puuttuu jotain olennaisia kommentteja ja vitsejä (jotka ei vaan käänny oikein). Joudun kuitenkin usein katselemaan leffoja aika hiljaisella, niin siksi tekstitykset on kuitenkin kivat.

63. Katselen leffoja yleensä öisin ja asun kerrostalossa, jonka vuoksi siis ne äänet hiljaisella. Kauhuleffojen katselu on kyllä vähän rasittavaa, koko ajan pitää olla sormi valmiina kaukosäätimellä hiljentämässä kirkumiskohdissa.

64. Tajusin ensimmäistä kertaa joskus ala-asteella, että elokuvissa voi olla mokia. Luin kirjastossa jostain nuortenlehdestä Forrest Gumpissa olleesta mokasta (loppupuolella silitysrauta vaihtaa asentoa) ja olin ihan järkyttynyt. Sen jälkeen mokien etsiskely itse olikin erittäin suurta hupia! Jossain vaiheessa (niin siis monia vuosia myöhemmin) olin aika koukussa imdb:n goofs-osioon, mutta nykyään ei enää tule juurikaan lueskeltua niitä.

65. Nuorempana useimmiten makeimmat naurut elokuvateatterissa sai ennen leffaa: THX-tunnarin (yllä hyvä video tästä) jälkeen oli suorastaan tuskaista yrittää pidättää naurua, siis juuri silloin kun saliin laskeutui täysi hiljaisuus.


Osa 12 täällä

Jun 21, 2012

Movie Monday #54 - Lomalle lompsis

Movie Mondayn viikon haaste, ja samalla viimeinen haaste ennen muutamien viikkojen lomaa haasteista (siis ei kai kukaan oikeasti pidä leffoista lomaa?), oli kertoa sellaisesta leffasta, jonka kokee lomaelokuvaksi. En vaan voi vastata tähän muuta kun niinkin ilmeiset elokuvat kuin National Lampoon's Vacationit. Ne tuo aika paljonkin mieleen meidän perheen jokakesäiset lomamatkat, vaikka ihan noin tapahtumarikkaita reissuja meillä ei ole ollutkaan. Lapsuuden reissuista muistuu hyvin sulloutumisen pieneen autoon isolla tavaramäärällä (meitäkin on neljä: äiti, isä, veli ja minä) ja lomariitelyä, ärsyyntymistä, hauskoja kommelluksia ja muuten vaan sitä perusperhelomailua. Jotain samaa näistä leffoista löytyy ja ne tuovat lomareissuja sieltä täältä mieleeni.

Jun 17, 2012

Doesn't he own a shirt?

Olemme pitäneet ystäväni kanssa pari kertaa ns. leffaputkia, joka tarkoittaa siis aamusta iltaan jonkun valitun leffasarjan katselua. Ensimmäissä putkessa muutamia vuosia sitten katselussa oli mahtavat Lord of the Ringsit ja seuraavalla kerralla katseltiin Pirates of the Caribbeanit. En tiedä unohdanko tästä välistä nyt muutamat muut putket vai onko edellisestä kerrasta todella jo neljä vuotta aikaa! No mutta joka tapauksessa nyt pidimme pitkästä aikaa tällaisen leffaputken ja jostain kumman syystä leffoiksi valikoituivat kaikki tähän mennessä ilmestyneet Twilightit. Tämä ei ollut oma valintani, mutta jossain mielenhäiriössä kuitenkin suostuin siihen...

Leffaeväänä torahampaita ja verigreippijuomaa!
 
Olen kirjoittanut aiemminkin Twilighteista; ensimmäisestä leffasta (ja vähän yleisesti vampyyriteemasta) täällä ja toisesta täällä. Kolmannenkin leffan olen nähnyt aiemmin, mutta en keksinyt siitä yhtään mitään uutta sanottavaa, niin ei tullut siitä enää kirjoiteltua. Neljännen näinkin nyt ensimmäistä kertaa ja olo on kieltämättä vähän sama: en vaan keksi enää mitään sanottavaa näistä. Joten toistan nyt itseäni jossain määrin. Tarinan puolesta leffat ovat mielestäni ihan ok, kuten kirjatkin. (Vaikka kirjoja lukiessani tajusinkin miten älyttömäksi tarina meni loppua kohden.) Mielestäni vampyyrit esimerkiksi voivat ihan hyvin kimaltaa auringossa, vaikka sellaista piirrettä aiemmissa vampyyriuskomuksissa ei olekaan näkynyt. En vieläkään voi ymmärtää, miksei joitain vanhoja uskomuksia voisi vähän viilata uusilla ideoilla. Se sitten taas on ihan asia erikseen, että miltä esimerkiksi se kimallus näyttää ja eipä näitä kirjoja lukiessani mieleeni tullut, että se olisi tuollaista kökköä glitteröintiä valossa. Omissa mielikuvissa se on enemmänkin sellaista kuultoa kun iho on niin valkoinen, että aurinko heijastelee siitä. Josta taas päästään siihen asiaan, miten monesta asiasta voisin mussuttaa leffojen vampyyrien ulkonäössä. Huonoiten asiat olivat ihan ensimmäisessä leffassa, jossa Edwardin naama nyt noin muuten oli aika valkoinen, mutta tyypin korvat punoittivat paloauton punaisina. Ja Bellan iho oli monesti vaaleampi kuin vampyyrien! Tähän kyllä tuli onneksi koko ajan parannusta tulevissa osissa, vaikka vielä toisessa osassa taisi maskeeraajan valaistus olla pielessä tai jotain.


Näyttelijöistä voin myös kommentoida samaa kuin aiemminkin. Pattinson on yhä mielestäni täysin väärän näköinen Edwardiksi, kun taas Lautner näyttää hyvinkin Jacobilta ja Stewart Bellalta. Mutta siinä missä Lautner osaa näytelläkin, ei Stewart vaan onnistu. Tyttö vaan henkäilee ja huokailee ja on ilmeetön. Niin ja se Bellan ja Edwardin välinen kemia, joka kannattelee koko kirjasarjaa, loistaa leffoissa täysin poissaolollaan. Tämä puoli onkin mielestäni suurin miinus koko leffasarjassa. Toisen leffan yhteydessä en voinut sietää niitä Bellan Edward-harhoja, jotka olivat niin kökkeröisen näköisiä kun olla voi. Samoin ne sudet olivat hyvin typerän ja epäaidon näköisiä, mutta joko totuin niihin tai sitten jotakin parannusta tapahtui leffojen varrella, sillä viimeisessä katsellussa leffassa ne eivät enää niin häirinneet. Kehitystä oli kyllä huomattavissa noin muutenkin mitä pidemmälle saagassa mentiin, juurikin maskeerauksen suhteen ja vähän myös näyttelijätaidoissa. Ei tarpeeksi, mutta edes vähän.


En oikeastaan keksi juuri kehuja näistä leffoista (onhan niissä toki esim. hyvät musiikit ja näyttäviä maisemia), vaikka ymmärränkin varsin hyvin, miksi erityisesti teinitytöt tykkäävät näistä. Mielestäni on vähän tyhmää, että aikuiset ihmiset naureskelee teineille jotka fanittavat Twilighteja, eipä ne omatkaan fanituksen kohteet tuolloin paljon kummoisempia olleet! Omalla tavalla tykkään itsekin katsella Twilighteja, vaikka ärsyynnynkin näin monesta asiasta. Ne on sellaista kevyttä teiniviihdettä, jota tulee toljotettua tv:stäkin. Mutta melkein kymmenen tuntia putkeen tuota kevyttä teiniviihdettä on kyllä harvinaisen raskasta katseltavaa. Pienemmissä erissä menee helpommin, enkä oikeastaan lähtisi suosittelemaan kenellekään leffaputkea juuri näillä leffoilla...

Jun 10, 2012

BDs

Leffaostoksetkin ovat olleet viime aikoina aika vähäisiä, mutta tällainen tuli hankittua:


Kyseessä on siis blu-ray-boksi, joka sisältää omissa erillisissä kuorissaan leffat Alien (1979)
Aliens (1986), Alien³ (1992) ja Alien: Resurrection (1997). Jokaisesta leffasta löytyy kaksi versiota: teatteriversio ja special edition + hyvin extramateriaalia. Tarkoituksenani oli itseasiassa ostaa vain tuo ensimmäinen leffa dvd:nä, mutta sitten huomasin, että tämä koko bd-boksi oli vain muutaman euron kalliimpi (hintaa tällä boksilla oli muuten 13 €), niin suunnitelmat sitten muuttuivat. En ole edes nähnyt näistä kuin alkuperäisen Alienin ja siitäkin on aikaa noin parikymmentä vuotta! Olin tuolloin hädin tuskin kouluikäinen, joten muistikuvat eivät ole erityisen kirkkaita. Tuolloin vielä näytettiin tv:ssä aika lähekkäin tämä Alien ja The Abyss (1989) ja nämä kaksi ovat sitten osittain menneet sekaisin mielessäni. Muistan kuitenkin tykänneeni molemmista leffoista, vaikka katselin silloin aika vähän näiden kaltaisia leffoja (kerrottakoon vielä, että Abyssin näkemisestä on ihan yhtä kauan, joten en oikein osaa sanoa oliko näillä edes hirveämmin mitään yhteistä). Joka tapauksessa on varsin korkea aika ottaa uusintakatseluun Alien ja toki myös nähdä nämä jatko-osat.

Jun 8, 2012

Movie Monday #52 - Kesätunnelmia

Tällä viikolla Movie Monday kysyy leffoja, jotka tuovat kesäisen olon. Yksi kesäleffa itselleni on ehdottomasti Before Sunrise (1995), josta onkin jo jauhettu täällä monet kerrat. Yhteys kesään on selvä, sijoittuuhan sen tapahtumat kesään ja olen katsellut sen aina kesäöisin. Myöskin monet nuoruuden musiikkileffat saavat kesäiselle mielelle, esimerkiksi lähes kaikki täällä listatut leffat ovat aika kesäleffoja. Johtunee siitä, että kesäisin tulee käytyä festareilla ja muutenkin kuunneltua musiikkia ulkoilmassa. Mutta sitten yksi vähän erikoisempi tapaus on leffa nimeltään Fun (1994). Yhdistän sen leffan jostain syystä hyvin voimakkaasti alkukesään. En välttämättä niin päin, että sitä katsoessa tulisi kesäinen tunnelma, mutta se toimii toisin päin. Saatan jonakin kesäpäivänä yhtäkkiä huomata, että päivässä on samankaltaista tunnelmaa kuin siinä leffassa. Voimakkaimmin tämä olo tuli pari vuotta sitten New Jerseyssä eräänä kuumana kesäpäivänä. Ja nämä mielikuvat eivät yhdisty mitenkään leffan juoneen tai tapahtumiin, ainoastaan siihen johonkin kesätunnelmaan. Hauskaa on myös se, että näin tämän leffan joskus ala-asteella ja seuraavan kerran vasta pari vuotta sitten (jolloin kirjoitin siitä tänne). Kuitenkin koko tuon 15 vuoden ajan aina välillä kesällä leffa muistui mieleeni! En osaa sanoa mistä tämä yhteys johtuu, sillä ei leffassa oikeastaan ole varsinaisesti kesäinen tunnelma. Siihen saattaa liittyä sekin minkälaisissa olosuhteissa katselin leffan ensimmäistä kertaa, mutta en vaan muista, että oliko silloin edes kesä.

Jun 5, 2012

Everywhere I look, I see the repulsive sight of hundreds, thousands of revolting little children.

The Witches (1990) on Roald Dahlin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva. Luke (Jasen Fisher) saa kuulla isoäidiltään (Mai Zetterling) tarinoita oikeista noidista, jotka inhoavat lapsia. Isoäiti kertoo merkkejä, joiden avulla noidat pystyy tunnistamaan ja käskee Lukea varomaan heitä. Pian mummo sairastuu ja he lähtevät yhdessä lomalle hotelliin, jossa pidetäänkin juuri silloin The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Children -ryhmän kokous. Luke eksyy Eva Ernstin (Anjelica Huston) johtamaan kokoukseen ja kuuntelee piilossaan ryhmän karmaisevia suunnitelmia, joilla päästä eroon kaikista lapsista. Eva Ernst onkin itse mahtava ylinoita!


Suomeksi sekä kirja että tämä elokuva tunnetaan nimellä Kuka pelkää noitia (vähän sekavaksi tämän tekee se, että elokuva The Witches of Eastwick on taas suomennettu nimellä Noidat). Sekä kirja- että leffaversio olivatkin lapsuuden suosikkejani. Muistan erityisesti tuon kirjan kuvituksineen varsin hyvin lapsuudestani, äitini luki sitä minulle silloin kun en vielä osannut lukea ja myöhemmin luin sen monta kertaa itse. Lapsena tuli lainattua aina vaan samoja kirjoja joka viikko kirjastosta ja tämä oli kyllä niiden joukossa hyvin pitkään. Muistan myös sen, että kirja oli myös kutkuttavan jännittävä ja se oli varmaan niitä ensimmäisiä kirjoja, jotka herättivät kiinnostuksen myös noitiin. Tämän leffan näin sitten joitakin vuosia myöhemmin ja pidin siitäkin paljon. Mainitsinkin tämän aika pitkään lempileffakseni joskus ala-asteen alkupuolella.


Sitten menikin monen monta vuotta, että en nähnyt leffaa enää uudestaan. Nyt vasta muutamia vuosia sitten sain vihdoin hankittua omakseni sen ja se on itseasiassa osa Roald Dahl -boksia, jossa on myös leffat Willy Wonka & the Chocolate Factory (1971) ja James and the Giant Peach (1996). Tämä Kuka pelkää noitia on kyllä yllättävänkin kauhuleffamainen ollakseen lapsille suunnattu elokuva. Näin jälkikäteen mietittynä tämä on voinut hyvinkin olla sellainen leffa, joka on houkutellut minutkin lapsuudessani enemmän kauhun pariin. En kyllä muista koskaan pelänneeni tätä leffaa katsellessa, mutta on siinä kirjan tapaan aika jännä tunnelma ja hyvinkin näyttäviä juttuja. En yhtään ihmettele, että monilla tuntuu liittyvän tämän katseluun jotain pelottavia muistoja lapsuudesta. Pidän erityisesti leffan alkupuolesta, mummon tarinoinnissa menneistä noitien touhuista sekä Luken ja ensimmäisen noidan kohtaamisessa on hyvä kauhutunnelma. Myöhemmin mm. ylinoidan kuoriutuminen Huston-naamaristaan ja oikean naaman paljastaminen on hyvin näyttävän näköisiä kohtauksia. Ai niin, pakko tässä välissä mainita, että ihastelin nyt tällä katselukerralla moneen otteeseen tämän hienoa mustaa mekkoa, jossa oli violetti helma, jonka sai käännettyä vaikka hupuksi päähän! En erityisemmin välittänyt leffassa niistä kohdista, joissa vaan näytettiin sitä, kun hiiret vipelsivät ympäri hotellia, mutta uskoisin, että nuo kohdat taas ovat erityisesti lapsia viihdyttäviä. Pidän vielä enemmän Kuka pelkää noitia -kirjasta, mutta mielestäni tämä on kyllä varsin hyvin tehty leffaversio kirjasta. Ainoastaan elokuvan loppu vähän ärsyttää ja se onkin täysin erilainen kuin kirjassa. Tavallaan ymmärrän, että lasten elokuvaan on haluttu tehdä mukavampi loppu, mutta silti se olisi mielestäni pitänyt jättää muuttamatta. Suosittelen oman kokemukseni mukaan sekä Kuka pelkää noitia -kirjaa että leffaa niin lapsille kuin aikuisillekin.


Kuvat: fancarpet.com
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...