Sep 21, 2012

100 Movie Facts About Me - Part XVI


Osa 16

76. Haluaisin päästä joskus ulkomaille jonnekin isoille film festeille. Esimerkiksi Ohiossa järjestettävä Cinema Wasteland on houkutellut jo pidemmän aikaa!

77. Katselin Tuntemattoman sotilaan (1955) ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Lapsena välttelin sitä ihan tarkoituksellisesti, koska minua ärsytti, että se piti aina kerran vuodessa huudattaa täysillä. Päälle parikymppisenä koin sitten vihdoin olevani valmis katsomaan Tuntemattoman sotilaan ja olen muuten sen jälkeen itsekin katsonut sen joka vuosi.

78. Vaikka teenkin usein elokuvahankintoja, olen hyvin pihi (myös) elokuvaostoksissani. Harrastankin useimmiten aikamoista hintavertailua ennen kuin teen lopullisen ostopäätöksen.

79. Leffamittapuunani taitaa toimia se, että kuinka tylsä leffa on. Viihdyn nimittäin aika huononkin leffan parissa, kunhan se ei vaan ole tylsä! Huomaan tämän omissa arvosteluissani siten, että saatan kommentoida huonohkosta leffasta lopuksi, ettei se ainakaan ollut tylsä. (Niin ja tylsä ei sitten ole yhtä kuin hidastempoinen.)

80. Lapsuudessani silloisella kotipaikkakunnallani ei ollut ollenkaan elokuvavuokraamoa (ei siellä tosin vieläkään ole sellaista), joten kaikki vuokraamiset tehtiin R-Kioskin minikokoisesta valikoimasta. Vuokrasin tuolloin kuitenkin huomattavasti useammin leffoja kuin nykyään.


Osa 15 täällä

7 comments:

  1. # 76 & 80.

    Minä ostelen myös elokuvia suht' usein ja ajoittain ajattelen olevani pihi niiden suhteen, mutta olen tullut siihen lopputulokseen että olen pikemmin tarkka kuin pihi. Sellaisia elokuvia jotka haluan nähdä, tai jopa omakseni on kuitenkin niin paljon, että olisi hölmöä olla tekemättä hintavertailuja, jos niitä kerran tulee osteltua sen verran paljon. Tämän lisäksi kallistun helposti penkomaan tarjousleffoja pitkälti siksi, että niiden joukosta löytää yleensä enemmän sellaista tavaraa joista ei ole ehkä koskaan kuullutkaan ja kun minulla ei koskaan ole ollut himoa saada kaikki heti, niin hyvin harvoin tulee ostettua mitään esimerkiksi siksi että se on tuliterä julkaisu ja siksi sieltä kalliimmasta päästä. Toki on myönnettävä, että olen ostanut joitakin ylihinnoiteltuja leffoja ja varmasti tulen niin vastaisuudessakin tekemään, mutta silloin kyse on aina jostain omasta mielstäni erikoistilanteesta.

    Täällä päin on ollut aina niin kauan kuin muistan useita paikkoja, joista saa vuokrattua elokuvia ja ala- sekä yläasteikäisenä harrastin videovuokraamista ahkerasti. Ala-asteella etenkin naapuritalossa ollut Liljan kioski sai viikkorahojani useammin kuin minä, sillä se oli oikea videohullun paratiisi pienestä tilastaan huolimatta.
    Yläasteen aikana ja etenkin sen jälkeen aloin keskittymään enemmän elokuvien ostamiseen ja muistan että ennen kuin menin Filmtowniin töihin, en ollut saanut kertaakaan sitä heidän leimakorttiaan täyteen, että olisin saanut sen ilmaisen leffan. Ainoa leima syntyi Fight Clubin vuokraamisesta.
    Siinä vaiheessa leffat tuli yleensä vuokattua 7 kpl-paketeissa, joista ei saanut leimoja ja se tuli tehtyä ehkä kerran parin kuukauden välein, jos niinkään usein. Siellä ollessani töissä, tuli tietenkin ymmärrettävästi painotettua enemmän vuokraleffojen suuntaan.
    Siirryttäni nykyiseen duuniini syksyllä vuonna 2009, niin sen hetken ja tämän päivän välillä olen vuokrannut tasan yhden elokuvan R-kioskilta, että siirrtyin taas enemmän ostamisen puolelle. Mikä etenkin nykyään on hintasuhteeltaan jopa järkevämpää, kun vähän vuokraleffan hintaa suuremmalla summalla saa ainakin koskemattoman elokuvan itsellen ja valinnanvaraa on huomattavasti enemmän.

    Niin ja se ainoa vuosien 2009 - 2012 välisenä aikana vuokrattu elokuva oli G.I. Joe: The Rise of the Cobra, että joo...

    ReplyDelete
  2. siis # 78, mutta senhän jo ymmärsitkin.

    ReplyDelete
  3. Itselläni tuo "piheys" näkyy myös siinä, että on jonkinlainen raja siinä, paljonko suostun maksamaan leffoista. Esimerkiksi jostain 90-luvun elokuvan perusdvd-julkaisusta en kyllä maksaisi yli vitosta, kun todennäköisesti sen saa jostakin parilla eurolla. Niin ja ihan uutuusleffoja en osta oikeastaan koskaan, odotan niitä tärkeimpiäkin sen aikaa, että sen saa jo alle kympillä. Tosin toki teen toisinaan vähän spontaanimpiakin ostoksia (kuten se ihana Ulli Lummel -boksi), enkä mene kotiin kurkkimaan nettikauppojen hinnoituksia, mutta silloinkin on ehdottomasti kipuraja sen suhteen mitä suostun maksamaan.

    Vähän kyllä kadehdin teitä ihmisiä, jotka olette kasvaneet kaupungeissa, joissa on ollut paremmat vuokrausmahdollisuudet. Ärrän hyllyssäkin kun tuppasi sitten olemaan lähinnä jotain uusimpia julkaisuja, eikä siellä tehnyt mitään varsinaisia löytöjä. Ja nyt kun asuu kaupungissa, jossa on joka nurkalla joku vuokraamo, ei tosiaan juuri kannata vuokraamista harrastaa.

    ReplyDelete
  4. Elokuvavuokrausta en ole ikinä harrastanut, "ilmaiseksi" eli jonkun kampanjan aikana lainasin pari vuotta takaperin noin neljään viiteen otteeseen.

    Eli debyyttini videovuokraamossa: 27.11.2009

    Silloiset vuokraukset: Innocence, Caligula ja Messalina, Fast food nation, Lips of blood, Erottamattomat ja Cashback.

    Vuokrauskulttuuri ei tehnyt vaikutusta, se olisi voinut tehdä joskus aikoinaan jos olosuhteet olisivat olleet toiset.

    Niin kauan kuin muistan olen suosinut kirppareita ja kirjastoa, joiden laadusta omassa kaupungissani ei voi näköjään kuin kiitellä.

    Kirppareilta löytää tarpeeksi penkoessa niitä kaikista parhaita elokuvia ja usein aika halvalla, yhtä halvalla tai halvemmalla kuin vuokraamosta, kirjastosta löytyy jos ei muuta niin ainakin klassikot, ja ilmaiseksi.

    Sittemmin nettikauppojen yleistyttyä ja monien firmojen kautta löytyi ne Amazonit (kannattaa tsekata eri maiden tarjonta, esim. Ranskan omasta on löytynyt paljon paikallista tarjontaa jota brittiamazonilla ei), joilla usein se kaikista paras tarjonta ja hinta/laatu-suhde.

    Ja tässähän liipataan tuota piheysaspektia läheltä, niin kyllä koitan pysyä itsekin ajan tasalla mitä mikin missä maksaa. Taloudellisuus ja tolkku on paikallaan kun elokuvia ostaa vuoden mittaan keskimäärin päivittäin.

    Hintaerot näissä asiossa kun ovat usein järjettömän suuria, ja uutuus dvd on lähes poikkeuksetta yli puolet halvempi jo reilusti alle puolessa vuodessa, on turhaa pistää rahat täysihintaiseen, etenkin kun se saattaa helposti jäädä katsomatta täyshintaisuutensa aikakaudella. Eri asia jos kyseessä on todella spesiaalitapaus.

    ReplyDelete
  5. Meillä ei edes ollut kotikaupungin kirjastossa elokuvia ja olin ihan hämmästyksissäni kun pääsin isovanhempien luona isossa kaupungissa kirjastoon, jossa oli leffoja. Ilmaiseksi! Muistelisin, että silloisen kotikaupungin kirjastoon ilmestyi videokasetteja vasta 2000-luvun puolella ja tuolloinkin sieltä löytyi lähinnä jotain kotimaisia dokumentteja ja sen sellaisia. Nykyään siellä tosin taitaa olla jo ihan hyvä valikoima. Mutta ilmaiset lainaelokuvat kirjastoissa on kyllä tosiaan hieno asia!

    Kirppareilta tulee silloin tällöin ostettua elokuvia, mutta niistä tunnutaan pyytävän monissa paikoissa aika törkeitä summia (niin kun monista muistakin kirppisjutuista) ja menee vähän hyvä kierrätyksen idea rahastuksen edelle. Itse tilaan suurimman osan leffoistani Play.comista ja valitsen sieltä useimmiten vielä käytetyn vaihtoehdon, jolloin hinnat onkin jo todella alhaiset. Mutta on siinä kauppojen ja kirppisten kiertelyssä ja elokuvakorien kaivamisessa kuitenkin ihan oma fiiliksensä, josta en halua luopua kokonaan.

    ReplyDelete
  6. Minä muistan pitäneeni ennen videoita vuokraavista paikoista siksi, että varsinkin myöhemmin olen ymmärtänyt kuinka monipuolisesti niistä löytyi elokuvia ja sittemmin olenkin surrut sitä kuinka koko ajan kaikki vähänkin "erilaisempi" elokuva on kadonnut vuokraamoista. Siinä vaiheessa kun kasetit lähtivät, oli varmaa että suuntaus kohdistuisi vanhempiin elokuviin, erilaisiin lajityyppeihin ja ennen kaikkea kaikkeen muuhun kuin mainostettuun tavaraan.
    Toki minä ymmärrän, että videovuokraus on bisnestä ja täten kannattaa panostaa uutuuksiin, mutta rajoittuminen niihin johtaa siihen, ettei tule kestämään kauaakaan kun videovuokraamoissa on pelkästään ns. uutuus-hyllyjä ja nekin näyttävät liikkeessä samalta kuin ne ruokamarkettien cd-standit.

    Eniten tässä käy sääliksi nuorempia sukupolvia jotka eivät esimerkiksi etsi elokuviaan kirppareilta, vaan tyytyvät imdb:n etusivun mainostamiin tapauksiin ja juuri videovuokraamoiden uutuushyllyihin. Valinnat yksipuolistuvat ja koska muuta ei tarjotakaan, niin he eivät osaa muuta etsiäkään.
    Joten iso peukku hänelle Pekka ja Päivi murrosikäinen joka haluaa katsoa sen uusimman Bruckheimerinsa ohella vanhaa saksalaista mykkäelokuvaa, Dudikoffin b-roskaa, muutakin aasiaelokuvaa kuin Jackie Chanin ja kokeilumielessä jopa suuttuu Ulli Lommelin tuotoksille.

    ReplyDelete
  7. Itselläni on kova usko myös nuorempiin sukupolviin, että mikäli elokuvat oikeasti kiinnostavat, niin ottaa kyllä selvää muistakin kuin uutuuksista ja ainakin internetin ihmeellinen maailma sitten tarjoaa paljon keinoja katseluun hankkimiseksi.

    Mutta todellakin harmi, jos tarjonta vuokraamoissa vaan kapenee sitä myötä kun tulee uutta elokuvaa.

    ReplyDelete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...