Oct 29, 2014

They use blood in their rituals, and the blood with the most power is baby's blood!

Kauhuputken yhdeksännen päivän elokuva oli Roman Polanskin Rosemary's Baby (1968). Rosemary (Mia Farrow) ja Guy (John Cassavetes) muuttavat New Yorkissa erinomaisella seudulla sijaitsevaan taloon, jossa on kuitenkin tapahtunut vuosien varrella lukuisia omituisia kuolemantapauksia. Naapureista löytyy hyvin ystävällisiä ihmisiä, mutta varsin nopeasti he alkavatkin tuntua liian tungettelevilta. Pian Rosemary saa ilokseen huomata odottavansa lasta, mutta raskaudesta tulee hyvin kivulias, vaikka sekä naapurit että heidän vinkkaamansa lääkäri antaa tälle rohtoja. Rosemarysta alkaa tuntua siltä, että kaikki juonivat tätä vastaan, mutta edes oma aviomies ei usko tätä.


Halusin taas ottaa katsottavakseni jonkun varman valinnan ja Rosemaryn painajainen on tietystikin sellainen. Se on paitsi yksi lempikauhuleffoistani, niin lasken sen myös muutenkin parhaimpien elokuvien joukkoon. Elokuvahan perustuu hyvin uskollisesti Ira Levinin samannimiseen kirjaan, jota itseasiassa luen tällä hetkellä. Polanskille ei vielä tässä vaiheessa ollut kovin tuttua (tämähän on siis miehen ensimmäinen Hollywood-leffa) toisten kirjoittaman materiaalin käyttö käsikirjoituksessa, niin suuria muutoksia siihen ei tosiaan sitten tehty. Rosemary's Babyn paras puoli on ehdottomasti sen tunnelma, jota rakennetaan todella tyylikkäästi pikkuhiljaa. Alussa kaikki vaikuttaa niin onnelliselta (tosin mielestäni sellainen tietty synkkyys löytyy jo ensimetreiltä), mutta hyvin pian homma alkaa mennä aina vain painajaismaisemmaksi. Niin ja elokuvan hienoin kohtaushan on tietysti se varsinainen "painajainen", jonka jälkeen Rosemary huomaa olevansa raskaana. Kohtauksesta olisi voinut liian helposti tehdä todella revittelevän, mutta tyylikkyydestä pidetään tässäkin kohtaa kiinni. Muutenkaan mitään veriroiskintaa tältä ei kannata odottaa, kyseessä on aika hidastempoinen elokuva, mutta se sen rauhallinen tahti juuri luokin sitä erinomaista kauhutunnelmaa ja sopii tämän tarinan kerrontaan. Näyttelijätkin tässä ovat hyviä, erityisesti Mia Farrow loistaa samalla hyvin vahvana ja haavoittuvana Rosemaryna. Rosemary's Baby on siis todella upea ja tyylikäs kauhuklassikko.

6 comments:

  1. Kirpparilla pyörittelin tovin tuota Levinin kirjaa käsissäni, mutta en sitä lopulta sitten ostanut. Nyt kun poikkesin siellä uudestaan, niin joku oli sen ehtinyt jo pois ostamaan. Noh, leffa sentään löytyy hyllystä, joten kaippa sekin on jotakin se. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kirppareilla ei pidä jäädä liian pitkäksi aikaa pohtimaan, joku toinen ehtii viedä! Minä yleensä tykkään lukea kirjani englanniksi, mutta löysin (kirppikseltä) Rosemaryn painajaisen suomenkielisen ensimmäisen painoksen, niin en voinut vastustaa kiusausta.

      Delete
  2. Tämä on niitä elokuvia joiden kohdalla uskon, että jos se ei avaudu ensimmäisellä kerralla niin sille tulisi antaa uusi mahdollisuus, sillä se vaatii normaalia enemmän sulattelua ja oikeaa hetkeä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hmm, voi olla joo. Ainakin jos olettaa sen olevan ihan toisenlainen kauhuilu, niin kannattaa ehkä katsella uudestaan toisin silmin.

      Delete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...