Sep 3, 2013

My story can never be told.

Espoo Cinén elokuvien läpikäynti blogissani jäi hieman kesken, koska karkasin välissä viikoksi ulkomaille. Tässä nyt kuitenkin vielä lyhyesti loput festeillä katsomani elokuvat:

Byzantium (2012)

Neil Jordanin ohjaama elokuva kahdesta yhdessä sisarina elävästä vampyyrinaisesta. Vuosien vieriessä he ovat joutuneet muuttamaan paljon, eivätkä ole voineet asettua kunnolla paikoilleen tai paljastaa todellista luontoaan kenellekään. Tämä on vaikeaa teini-ikäisen ruumiiseen jämähtäneelle Eleanorille (Saoirse Ronan), joka alkaakin nyt pikkuhiljaa avautua ihmisille salaisuudestaan.


Neil Jordanin paluu pitkästä aikaa vampyyriteemaan herätti mielenkiinnon ja sai valitsemaan tämän katseltavaksi. Tässä Byzantiumissa onkin hieman samankaltainen kerrontatapa kuin Veren vangeissa, siinäkin päähenkilö kertoo tarinaa siitä, kuinka hänestä on tullut vampyyri ja miten on päätynyt tähän missä nyt on. Samalla katsojalle toki näytetään takaumia menneistä tapahtumista. Byzantiumin tunnelma toi paikoin mieleeni myös loistavan ruotsalaisen Låt den rätte komma in -vampyyridraaman ja tämä olikin aika selkeästi draamaelokuva ihan onnistuneella tunnelmalla. Byzantiumin näyttelijät olivat myöskin oikein hyviä  ja elokuva oli näyttävän näköinen. Silti en jostain syystä ollut täysin myyty tälle elokuvalle. Se ei tavallaan osannut keskittyä mihinkään puoleen ja useat päällekkäiset tarinat veivät voimaa toisiltaan: samalla siinä oli tarina naisten vampyyrihistoriasta ja sen kohtaamisesta nykypäivänä, tarina äidin ja tyttären välisestä suhteesta sekä tarina teini-ikäisten ihastumisesta toisiinsa. Pidin oikeastaan kaikista näistä puolista, mutta niiden sekoitus tuntui rikkovan kokonaiskuvaa. Osassa elokuvaa sillä, että nämä naiset olivat vampyyreja, ei ollut edes suurta merkitystä, vaan elokuva oli oikeastaan ihan vain ihmissuhdedraamaa. Takaumissa ja elokuvan lopussa siitä vampyyripuolesta ja sen historian kohtaamisesta tulikin sitten tärkeämpi osa. Jompaan kumpaan keskittyminen olisi ollut mielestäni parempi ratkaisu, mutta oli Byzantium oli kuitenkin ihan kivaa katseltavaa. Traileri
_____________ 


Barcelonassa ihmiset ovat jumittuneet sisätiloihin, sillä he eivät enää kuolemanpeloissaan uskalla mennä ulko-ovesta ulos. Ulkotiloihin joutuessaan ihmiset joutuvat paniikkitilaan ja menehtyvät liian kauan siellä ollessaan, vaikka ulkoilmassa ei oikeasti ole mitään vikaa ja eläimet pystyvätkin juoksemaan siellä vapaasti. Marc (Quim Gutiérrez) on jumissa työpaikallaan, mutta lähtee urheasti etsimään rakasta vaimoaan metrotunneleiden läpi kulkien.


Tämän Last Daysin tunnelma oli hyvin onnistunut ja myöskin sen erikoinen idea toimi: yhtäkkiä kaikki ihmiset jakoivat täysin järjenvastaisen pelon olematonta uhkaa kohtaan. He pystyivät seisomaan avoimen oven tai ikkunan ääressä, mutta eivät voineet oikeasti astua ovesta ulos. Kaikilla ihmisillä onkin yhtäaikaa fobia ulkotiloja kohtaan. Hämmentävää! Elokuvan tunnelma oli jännittävä ja Barcelonan hiljaiset ja autioituneet kadut näyttivät upeilta. Se myös kuvasi vaikuttavasti sitä, millaiseksi ihmiset muuttuvat jumiutuessaan rajatulle alueelle kilpaillen muiden ihmisten kanssa esimerkiksi ravinnon riittämisestä. Tykkäsin tästä elokuvasta paljon, mutta siinä oli joitakin vähän liiankin uskomattomia sattumuksia (oho, miten osuttiinkaan juuri samaan aikaan tänne), enkä itseasiassa oikein välittänyt leffan loppuratkaisusta. Hyvä ja mielenkiintoinen elokuva kuitenkin, niin ja oli muuten jännä katsella tämä päivää ennen kun lähti itse taivaltamaan Barcelonan katuja... Traileri
_____________


Taas. Oli pakko, sillä tämä näytettiin ilmaisessa ulkoilmanäytöksessä kesäyössä tähtitaivaan ja kuun loisteessa. Ihmisillä oli viltit sekä piknik-eväät ja tunnelma oli oikein mukava. Oli myöskin kiva katsoa vain tämä ensimmäinen elokuva ja unohtaa sen jatko-osien olemassaolo ja uskoa vaan niihin omiin näkemyksiin miten tarina jatkuu. Tämä elokuva sai itseasiassa kunnian olla sekä elokuun ensimmäinen että elokuun viimeinen katseltu elokuva!

2 comments:

  1. Los últimos días kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja kuvauksesi sen tunnelmasta toi jostain syystä mieleeni tämän Radioheadin videon

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä biisi ja joo, voihan näissä jonkinlaisen yhteyden nähdä!

      Delete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...