Seitsemännen päivän elokuva oli My Little Eye (2002). Viisi kilpailijaa muuttaa puoleksi vuodeksi asumaan metsän keskellä olevaan taloon ja mikäli kukaan ei luovuta aiemmin, saavat he palkinnoksi miljoona dollaria. Tästä kaikesta tehdään realityohjelmaa, sillä talo on täynnä kameroita ja asukkaiden toimintaa voi seurata livenä internetissä. Viimeisten hetkien lähestyessä alkaa kilpailijoiden mieli kuitenkin järkkyä. Heille ei enää tehdä normaaleja ruokalähetyksiä ja vaikuttaa siltä, että joku liikkuisi talon ulko- ja sisäpuolellakin öisin. Viimeiseen asti he kuitenkin yrittävät tsempata toisiaan, jotta kukaan ei luovuttaisi.
My Little Eye on ollut hyllyssäni pienen iäisyyden ja olen myös katsonut sen viimeksi silloin kun hankin sen lähemmäs kymmenen vuotta sitten. En edes muistanut olinko tykännyt leffasta vai en, mutta nyt päätin sitten vihdoinkin ottaa sen uusintakatseluun. Pidän leffan asetelmaa mielenkiintoisena, ihmiset eristettyinä muusta maailmasta ja osana ohjelmaa, joka voi periaatteessa sisältää mitä vaan. He eivät voi tietää ovatko pelottelut vain osa tuotannon jekkuja, jotta joku heistä luovuttaisi vai onko nyt tosi kyseessä ja olisi todella syytä olla peloissaan. Toisista, aiemmin täysin tuntemattomista, talon asukkaista on puolen vuoden aikana tullut tuttuja ja turvallisia, joihin on helppo tukeutua. My Little Eye onnistuu hyvin tunnelman luomisessa, elokuva on jännittävä ja rakentuu hitaan rauhallisesti. Kokonaan talokameroiden avulla kuvattu elokuva myös näyttää siltä, että tässä todella seurataan jotain realityohjelmaa. Kamerat ovat välillä sumeana ja kestää hetken ennen kuin kuvasta tulee tarkka, osaksi saadaan katsella sitä tuttua vihreää yökuvaa. Katsojanakaan ei saa tietoa ohjelman todellisesta ideasta ja tuotannon juonista, katsoja on pitkän aikaa ihan yhtä pihalla siitä kuin ohjelman kilpailijatkin. My Little Eye on tosiaan aika hidastempoinen ja vasta loppua kohden alkaa tapahtua ja veri lentää. En kuitenkaan pidä sitä tämän leffan kohdalla ollenkaan huonona asiana, sillä tavallaan juoni kaipaa juuri sen, että katsojakin pääsee ensin siihen talon normaaliin arkeen kiinni, tutustuu sen asukkaiden ominaisuuksiin ja yhtä lailla alkaa hitaasti saada vinkkejä ohjelman todellisesta luonteesta. My Little Eye ei ole erityisen pelottava kauhuleffa, mutta se on ihan hyvä jännittävä elokuva, voin kyllä suositella. Dead Setin tapaan tästä voi ehkä saada vielä enemmän irti mikäli on seurannut joitakin Big Brotherin tyyppisiä realityohjelmia.
No comments:
Post a Comment