Mar 6, 2015

Elokuvien ostamisesta

Kuten varmaankin voi päätellä suhteellisen mittavan dvd-kokoelmani koosta, niin minusta on kiva omistaa elokuvia. Ihastelen suorastaan nolon usein omia leffahyllyjäni ja hypistelen sieltä löytyviä elokuvia. On mahtavaa tutkia mitä kaikkea hienoa ja huonoakin olen vuosien varrella onnistunut keräämään hyllyyni. On myös mahtavaa selata kaupassa myytävänä olevia elokuvia, löytää jotakin kiinnostavaa ja päättää, että tämän haluan omakseni. On myöskin mahtavaa kuulla jo postiluukun kolahduksen tasosta, että nyt sieltä muuten saapui se odotettu leffalähetys. On mahtavaa avata se upouusi elokuva muoveista ja salaa nuuhkia sen tuoksua. Tilanpuutteen vuoksi olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana joutunut vähentämään hankintojen tekemistä merkittävästi ja tämä on harmittanut todella paljon. Kadehtien olen katsonut esimerkiksi muiden bloggaajien tekemiä elokuvaostoksia. 


Asia nousi mieleeni jälleen kerran katsellessani aamulla uutisista, kuinka elokuvien myynti on vähentynyt merkittävästi ihan viimeisen vuodenkin aikana. Vuonna 2014 ostettiin jopa 30 % vähemmän elokuvalevyjä kuin vuonna 2013! Esimerkiksi Stockmann on nyt päättänyt kokonaan luopua elokuvatallenteiden myymisestä. Anttiloissa on myös selvästi jo näkynyt valikoimien pienentyminen, vaikka tuossa uutistekstissä annetaankin ymmärtää, että myyntiä on kuitenkin vielä ihan hyvin. (Onneksi leffaosasto ei ole kokenut ihan niin karua kohtaloa kuin musiikkiosasto, se vasta surullista katsottavaa onkin!) Leffavuokraamoissa on jo pitkään saanut nähdä sen, että ne ovat nykyään karkkikauppoja, joista saattaa löytyä myös jokunen vuokralla oleva uutuuselokuva. Tämän uutisen jälkeen aloin potea suorastaan huonoa omatuntoa siitä, että käytökselläni minäkin olen vaikuttanut negatiivisesti elokuvien myyntiin. Voisi suorastaan sanoa, että vuoden 2014 vähentynyt elokuvamyynti on suoraan verrannollinen omaan osteluuni! Minä olen syyllinen tähän kaikkeen! 


Katselen nykyään elokuvia myös suoratoistopalveluiden kautta ihan vain sen helppouden vuoksi, kuten moni muukin. Ja vaikka niin teenkin, on se mielestäni väärin. Minulle niin elokuvien kuin musiikinkin suhteen tärkeä osa kokemusta on se fyysisestä kosketeltava esine: kotelot, kansipaperit ja tietysti se itse levy. Jollekin tällainen on toki täysin merkityksetöntä, mutta jos asialla on minulle merkitystä, niin miksi ihmeessä toimin sitä vastaan. Elokuvat ovat oikeastaan ainoa varsinainen harrastukseni (niin katselun, keräilyn kuin niistä lukemisen/kirjoittamisen osalta), niin tietysti minun pitäisi panostaa siihen ja tukea kaikkea sitä mahdollistavaa toimintaa. En aio vieläkään luopua suoratoistopalveluista, mutta aion jälleen keskittyä dvd-levyjen katselemiseen. Ja hankkimiseen. Kyllä, täten päättyy ostolakkoni (joka se ei koskaan ollutkaan) ja aion taas ostaa juuri niin elokuvia paljon kuin huvittaa. Tilaongelma on ja pysyy, mutta se ei saa enää toimia rakkaan harrastukseni esteenä ja varsinkaan vaikuttaa negatiivisesti koko sen mahdollistavaan toimintaan! Aina voi luopua jostain turhemmasta asiasta, kuten sängystä tai näkymästä ikkunasta ulos.


(Tuskin tarvitsee edes mainita, että tämähän oli vain oivallinen tekosyy ostelun rajoittamisen lopettamiselle. Tahdon jälleen ostaa leffoja hyllyyni!)

4 comments:

  1. Minäkin syytä sinua siitä, että elokuvatallenteiden myynti on pudonnut. Onneksi sentään olen itse koettanut paikata muidenkin aiheuttamaan aukkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olenkin huomannut, että mm. siellä suunnassa on hankintoja tehty ihan kiitettävästi. Kiitos siitä! Ja pahoittelut.

      Delete
  2. Nonni, nysse syylline löyty. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tehtäväni tänä vuonna on siis nostaa myyntiä ainakin tuo 30 %!

      Delete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...