Kolmanneksi kesäleffaksi valikoitui The Rainbow Tribe (2008). Keski-ikäinen Morgan (David James Elliott) on vakavasti sairas ja hän päättää paeta todellisuutta kesäleirille, jossa hän vietti lapsuusvuotensa. Leirillä ei kuitenkaan ole luvassa mitään hermolepoa, sillä Morganin ohjaamaan ryhmään on valikoitunut melkoinen porukka erityisen villejä 10-vuotiaita poikia, jotka vanhemmat ovat ilomielin luovuttaneet kesäksi toisten hoiviin. Pojat tappelevat sekä keskenään että Morganin kanssa, mutta pikkuhiljaa yhteinen sävel alkaa löytyä.
Olin aluksi miettinyt katsovani jonkun vähän tutumman ja vanhemman kesäleirileffan, mutta halusinkin sitten kokeilla vähän tuoreempaa elokuvaa aiheesta. Vaikka tämä The Rainbow Tribe oli näinkin tuore, olisi se ihan hyvin voinut olla vaikka 80- tai 90-luvun tuotos. Leffan leirielämässä ei juuri näkynyt nykypäivä ja itseasiassa jäinkin vähän miettimään, että onkohan leireillä oikeasti enää tuollaista. Vaikka en oikein usko siihen, niin toivon että näin on! 10-vuotialla lapsilla kuitenkin on nykyään jo hienoja älypuhelimia, pelikoneita ja ties mitä mukana kuljetettavia tietokoneita. Elokuvan lapset kuitenkin viihtyivät yhdessä ulkoilmassa, pelasivat ruokasotaa ja kävivät melomassa, eivätkä edes tuntuneet kaipaavan pelikoneitaan. Ensimmäinen kännykkä näkyi lapsen kädessä vasta leirin loputtua. Jenkeissähän nämä kesäleirit ovat melkoisen pitkiä, ne kestää usein koko kesän ajan eli yhteensoittoon jopa monta kuukautta. Se on aika pitkä aika erossa tekniikasta tietokoneen parissa kasvaneille lapsille ja nuorille. Rainbow Tribe oli sekoitus komediaa ja draamaa ja vaikka itsekin aluksi vähän häiriinnyin siitä ettei elokuva tuntunut valitsevan polkuaan, niin se koin lopulta yhdistelmän oikeastaan ihan hyväksi ratkaisuksi. Draamapuoli kuitenkin keskittyi enemmän leirin ulkopuoliseen elämään ja aikuisuuteen, komedia taas siihen leirillä vallitsevaan lapsuuden iloon. Juuri niin kuin Morgan halusikin: paeta julmaa todellisuutta menneisiin lapsuusmaisemiin. Mielestäni tätä elokuvaa kuvailee parhaiten sana herttainen, leffan villit pikkupojat olivat todella suloisia ja heidän keskinäinen kemia toimi erinomaisesti, kuten myös leiriohjaajaa esittäneen Elliottin kanssa. Uskoisin erityisesti lasten tykkäävän Rainbow Tribesta ja sen huumorista, vaikka siinä on tuo vakavampikin puoli. Tämäkin leffa onnistui saamaan minut kesämielelle ja itsekin suunnittelemaan pakoa lapsuuteni leireille!
No comments:
Post a Comment