Ystäväni kanssa aiemmin pidetty ysäriteinileffaputki kaipasi pahasti jatkoa, joten sellainen toteutettiin! Kolme leffaa tuli katseltua tälläkin kertaa ja paljon jäi vielä katseltavaakin, joten jatkoa seuraa. Kaksi muuta olenkin arvostellut viime vuosina, joten keskityn nyt tähän ensimmäisenä katsomaamme yhteiseen teiniaikojen suosikkiin.
The Faculty (1998) sijoittuu high schooliin, jossa opettajat alkavat yksi toisensa jälkeen käyttäytyä hyvin merkillisesti. Heidän kehonsa tuntuu vallanneen jokin avaruudesta tullut loinen ja nyt vallatut kehot hyökkäävät myös oppilaiden kimppuun. Oppilaidenkin käytös muuttuu ja koulu alkaa hiljalleen täyttyä vain näistä oudosti käyttäytyvistä olioista. Joukko näiden kynsistä selvinneitä erilaisia oppilaita alkaa kuitenkin selvittää asiaa ja yrittävät taistella pahuutta vastaan elokuvista opituilla tavoilla.
Tämä Kauhun oppitunnit on tosiaan yksi monista 90-luvun teinileffoista, joita hehkutimme sen ilmestymisen aikoihin, mutta nyt viimeisimmästä katselukerrasta oli jo ehtinyt kulua lukuisia vuosia. Ensimmäiseksi huomiomme kiinnittyikin sen alkuteksteihin: siis mitä, onko tämän todellakin ohjannut Robert Rodriguez?! Tätä asiaa kumpikaan meistä ei muistanut (tai uskonut), mutta niinhän tuo on ja veikkaankin, ettei tämä kuulu herran suurimpiin ylpeydenaiheisiin omista töistään. Ei sillä, omasta mielestäni Faculty on yhä varsin viihdyttävä teinikauhuelokuva! Teiniosuus on ainakin tuttu ja turvallinen, on high school ja siellä pyörivät friikit ja geekit. Tällä kertaa nämä kuitenkin vetävät yhtä köyttä ja pistävät yhteistoimin kampoihin avaruusolio-opettajilleen. Kauhun osuus elokuvassa jää toki aika pieneksi ja lähinnä huvittavaksi, mutta sekin jaksaa viihdyttää. Näyttelijöinä tässä nähdään iso joukko tuon ajan tuttuja teinikasvoja, juuri niitä samoja, jotka olivat ihan samanlaisissa rooleissa elokuvasta toiseen. The Faculty on siis taattua 90-luvun lopun teini(kauhu)laatua ja soveltuu mitä parhaimmin ysäriteinileffaputkeen!
---
Toiseksi katseltavaksi valittiin Richard Linklaterin mahtava Dazed and Confused (1993), jota hehkutin viimeksi toissa kesänä pitämässäni kesäleffaputkessa. Tuo arvostelu luettavissa täällä.
---
Kolmas elokuva oli Kevin Smithin Mallrats (1995), joka valikoitui katseltavaksi oikeastaan sen vuoksi, ettei ystäväni ollut koskaan nähnyt yhtäkään Smithin leffaa! Asiahan piti korjata ja Mallrats tuntui sopivan kevyeltä tavalta tutustua miehen elokuviin. Mallratsista olen kirjoittanut pariinkin otteeseen, viimeisin arvostelu parin vuoden takaiselta Smith-putkelta löytyy täältä.
No comments:
Post a Comment