Oct 31, 2012

If you can't find a friend, make one.

Yhdeksäs päivä ja elokuvana May (2002). Maylla (Angela Bettis) on lapsena laiska silmä, jonka äiti opettaa aina peittämään silmälapun alle, jotta hänestä pidettäisiin. Siitä huolimatta tätä hyljeksitään ja äiti antaa tytölle kaveriksi tekemänsä nuken. May kasvaa aikuiseksi, mutta silti tämän ainoa kaveri on tuo nukke, jolta May myös kyselee neuvoja. Töissä oudon oloinen tyttö kuitenkin viettää aikaa Pollyn (Anna Faris) kanssa ja nyt myös tekee tuttavuutta ihastuksensa Adamin (Jeremy Sisto) kanssa. May myös aloittaa vapaaehtoistyöt näkövammaisten lasten kanssa. Ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole Maylle helppoja ja lopulta May jää ihan yksin. Halloween yönä hän päättää tehdä asialle jotain.


Tässä on sellainen leffa, johon jossain vaiheessa törmäsin jatkuvasti, mutta en siitä huolimatta koskaan katsellut sitä. Leffan nimi oli hyvin tuttu ja muistin tarkalleen sen kansikuvan. Nyt pitkästä aikaa taas törmäsin tähän, kun etsiskelin halloweeniin ajoittuvia kauhuleffoja. Tosin kun olin katsellut melkein tunnin tätä elokuvaa, kaivoin vihdoinkin sen dvd-kotelon esille ihan vaan tarkistaakseni, että pitikö tämän edes olla kauhuelokuva (muutoinhan asialla ei olisi merkitystä, mutta kauhuputkeen toivoisi kauhuelokuvia). Kyseessä on kyllä kauhuelokuva, mutta noin kaksi kolmasosaa elokuvasta on kuitenkin lähinnä oudohkoa draamaa. Viimeisellä osiollaan leffa kuitenkin saa niitä kauhupiirteitä enemmänkin ja on kyllä hyvinkin kauhuleffamainen. Pidin kuitenkin leffasta ihan alusta asti, leffan ja päähenkilön outous kiinnostivat ja vetivät heti puoleensa. Suurta kiitosta pitääkin osoittaa Mayta esittäneelle Angela Bettisille, joka veti roolisuorituksensa ihan nappiin, kaikki tämän ilmeet ja eleet tukivat erinomaisesti Mayn persoonaa. Vaikka May tekikin kauheuksia, niin silti tavallaan kokoajan tunsi vain sympatiaa tätä kohtaan. Asiaa myös korosti alussa nähty kohtaus, jossa Mayn äiti selvästi opetti lapsensa pitämään itseään epätäydellisenä ja peittelemään vikojaan. Et voi saada kavereita jos näytät tuolta. Leffa toi useammallakin tavalla mieleeni Carrien ja Mayn hahmo Carrie Whiten (enkä yhtään ihmettele, että Bettis näyttää esittäneen Carrie vuoden 2002 remakessa tätä), vaikka mitään suoria yhtäläisyyksiä näillä ei olekaan. En kuitenkaan erityisemmin välittänyt Anna Farisin hahmosta Pollysta, tämä oli vähän turhan oloinen ja Faris lähinnä kikatteli. Noin muutoin en keksi leffasta negatiivista sanottavaa, kiva vähän surumielinen kauhuelokuva, jossa on kuitenkin myös mustaa huumoria. May on siis erikoinen ja erilainen  kauhuleffa, suosittelen!



Kuva: listal.com

No comments:

Post a Comment

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...