Mar 19, 2017

If she is the one who'll break the spell, you must finally learn to love.

Beauty and the Beast (2017) on tarina ranskalaisen pikkukylän asukista Bellestä (Emma Watson) ja lähiseuduilla suuressa synkässä linnassa asuvasta hirviöstä (Dan Stevens). Hirviö on kuitenkin oikeasti prinssi, jonka päälle on langetettu lumous, jonka voi purkaa vain löytämällä tosirakkauden. Lumouksen myötä hirviön lisäksi myös linnan palvelusväki on muuttunut erilaisiksi huonekaluiksi ja esineiksi, jotka voivat puhua ja liikkua. Belle joutuu pelottavan hirviön vangiksi, mutta ystävystyy pian palvelusväen kanssa ja pikkuhiljaa Belle alkaa myös nähdä hirviön lempeämmän puolen.


Suosikkini Disneyn piirretyistä on ollut aina sen ilmestymisestä lähtien Kaunotar ja hirviö (1991). Olen kertonut tämän aiemminkin, mutta sain tuon leffan omakseni vasta melkein 20 vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Tuota ennen omistin siitä vain serkkujen VHS-kasetilta nauhoitetun kopion, jossa kopiosuojauksen vuoksi oli häiriöraitaa ja välillä koko kuva tai ainakin värit katosivat. Katsoin sitä silti, koska olihan kyseessä lempipiirrettyni. Vaikka en leffaa omistanutkaan, omistin sentään siitä  musiikkisadun (siis tällainen) ja hienot barbitkin! Pidin Belleä maailman kauneimpana, hirviötä suloisena ja Gastonia ällöttävimpänä ikinä. Tämänkin olen kertonut jo aiemmin, mutta olen tasan kerran nähnyt piirretyn unen ja se oli painajainen Gastonista! Joten kun kuulin tästä Kaunottaren ja hirviön uudesta live action -versiosta, niin pitihän se heti käydä katsomassa.


Olin jo etukäteen ihan varma, että tulen pitämään tästä leffasta, sillä sen trailerit näyttivät niin hyvältä. Pidin leffasta kuitenkin vielä paljon enemmän. Koko elokuvan ajan tuijotin sitä vain täysin lumoutuneena, se oli oikeastaan ihan täydellinen ja varmasti paras mahdollinen uusintaversio mikä tuosta piirretystä olisi ikinä voitu tehdä. Se näytti hyvin samalta kuin piirretty ja olikin uskomatonta nähdä näiden kaikkien hahmojen ja paikkojen todella "heräävän henkiin". Myöskin tarina oli uskollinen piirretylle, joitain pienen pieniä muutoksia siihen oli tehty, mutta juuri sopivasti. Luin ennen leffan katsomista jostakin arvostelun, jossa kritisointiin sitä, ettei tähän oltu tuotu mitään uutta näkökulmaa tai sitä ei oltu modernisoitu. Onneksi ei oltu, kauhistuttaa ajatuskin jos tätä tarinaa olisi yritetty jotenkin tuoda nykyaikaisemmaksi. Siitä en olisi varmasti pitänyt pätkääkään. Leffasta kuitenkin kohistiin etukäteen sen vuoksi, että Gastonin (Luke Evans) kaverista Töpöstä (Josh Gad) oli tehty Disneyn ensimmäinen selvä homohahmo. En edes jaksa vaivautua kommentoimaan tätä sen enempää, sillä en olisi edes kiinnittänyt asiaan mitään ihmeempää huomiota elokuvan aikana, ellei siitä olisi nostettu niitä turhia kohuotsikoita.


Uusi Beauty and the Beast toi sen hahmoille hieman lisää syvyyttä. Siinä näytettiin niin Bellen kuin hirviön lapsuudesta pieniä palasia, jotka avasivat paremmin sitä, miksi heistä on tullut sellaisia kuin ovat. Kaikki hahmot kuitenkin herättivät täysin samanlaisia tuntemuksia myös tässä elokuvassa. Myös esineet näyttivät hyvältä ja olivat hauskoja sivuhahmoja sekä lauloivat kivasti. Lauluosuudet toimivat tosiaan myöskin erinomaisesti ja Emma Watsonilla oli yllättävänkin kaunis ääni. Onneksi tässä oli mukana ne vanhat tutut biisit ja ne oli vieläpä tekstitetty vanhojen suomennoksien mukaisesti! Myös elokuvan puvustus oli ihan täydellinen. Asut olivat erittäin kauniita ja niin samanlaisia kuin piirretyssä! Hirviöstä oli myös saatu ihan yhtä suloisen näköinen kuin piirretyssä - ja ihan yhtä paljon harmitti, kun se sitten muuttuikin tylsäksi ihmispojaksi. Niin ja se linna, miten lumoavan upean kaunis sekin oli... Tuskin enää tarvitsee edes mainita, mutta tämä vuoden 2017 Beauty and the Beast oli siis mielestäni ihan täydellinen satuelokuva ja suosittelen sitä suuresti.

Feb 27, 2017

Oscars 2017

Ohi on ja huh, mikä loppuylläri saatiin Oscar-gaalaan mukaan. Kyllä herätti mukavasti, vaikka silmäluomet olivat viimeisen tunnin ajan tuntuneet jo kovin raskailta. Eli gaalahan päättyi tosiaan siihen, että parhaan elokuvan voittajaksi julistettiin väärä leffa. La La Landin väki oli jo lavalla kiittelemässä voitostaan kunnes yhtäkkiä alkoikin sellainen kuhina lavalla, että huh. Lopulta joku kävi sanomassa mikkiin, että sori, oikea voittaja on muuten Moonlight. Sitten lavalla pyörittiin vähän lisää, eikä kukaan oikein tiennyt mitä tehdä ja mihin mennä. Olin itse suoraan sanoen hyvin järkyttynyt tästä, tuo oli oikeasti todella paha moka ja niin kiusallinen tilanne. Tosi ikävää niin La La Landin ihmisille, jotka jo ehtivät riemastua ja sitten pysti revitään käsistä, kuin Moonlightin ihmisille, joiden voitto jäi pahasti sen kohelluksen ja kuhinan jalkoihin. Ei pitäisi olla mitenkään mahdollista, että tuollaisia mokia pääsee tapahtumaan, varsinkaan näiden tärkeimpien pystien kohdalla. 


Kaikki voittajat löytyvät listattuna eilisestä taulukostani täällä, josta näkyvät myös miten hyvin ne veikkailut sitten menivät. Omalla kohdalla taisi tulla jonkinlainen ennätys, sillä veikkauksistani 16/24 meni oikein! Ehdokkaana olevista leffoista en ollut nähnyt kuin La La Landin, josta pidinkin hyvin paljon. Olin siis ihan mielissäni kaikista sen ehdokkuuksista ja voitoista (joita tuli lopulta 6/14), vaikka en tietenkään voi verrata sitä mihinkään muihin ehdolla olleisiin. Missään kategoriassa ei tullut suuria yllätyksiä, eikä sen suuremmin voittajien puheissakaan. Monet ottivat kantaa USA:n politiikkaan, mutta sekin oli hyvin ennustettavissa. Juontaja Jimmy Kimmel antoi myös oman osansa heti juhlan alussa. Kimmel oli mielestäni ihan pätevä juontaja muutenkin, vaikka tämän jutut eivät ihan joka kerta ehkä täysin uponneet yleisölle. Hauskinta antia oli ehdottomasti Matt Damonin kanssa jatkunut "vihanpito", jota hyödynnettiin moneen otteeseen onnistuneesti. Ohjelmanumeroita oli hyvin vähänlaisesti jälleen kerran, mutta oli kiva nähdä Michael J. Fox ja DeLorean lavalla hetken ajan! Kuluneen vuoden aikana joukosta poistuneiden elokuva-alan tekijöiden muisteluvideo oli surullista katsottavaa, niin moni on nyt poissa ja vieläpä ihan viime hetkillä joukkoon liittyi Bill Paxton (R.I.P.). 


Suomen päässä Teeman selostajat olivat ihan asiallisia (ei ollut Mari Rantasilaa tällä kertaa...), he pysyvät hyvin aiheessa ja vaikuttavat asiantuntevilta. Tosin mietin, että joku saattaisi kaivata punaisen maton osuudelle jotain muotitietäjää kommentoimaan asuja. Kokonaisuudessaan Oscar-juhla oli taas oikein kiva ja sitä jaksoi seurata hyvin läpi yön. Oli kiva taas nähdä tuttuja leffakasvoja, vaikka tuntuukin että vuosi toisensa jälkeen joukosta jää puuttumaan niitä vanhoja kunnon leffatähtiä (ihan vaikka omasta lapsuudestani tuttuja kasari- ja ysäritähtiä). En tiedä eikö heitä vain kuvata, vai jättääkö osa porukasta juhlan väliin. 

Oscar-valvojaistemme maistelumenu 

Feb 26, 2017

And the Oscar goes to...

Ensi yönä on taas Oscar-gaalan aika! Huominen on tietysti pyydetty hyvissä ajoin töistä vapaaksi, jotta voi rauhassa valvoa koko yön. Kuten aiempinakin vuosina, päivitän tänne blogiin voittajia koko yön ihan sitä mukaa kun niitä pystejä ojennetaan. Alla olevassa taulukossa onkin tyhjä sarake niille oikeille voittajille ja viereltä löytyvät tuttuun tapaan niin omat kuin myös kaverini veikkaukset voittajista. Aika historiallisesti meillä on kaverini kanssa tällä kertaa hyvin samanlaiset sarakkeet, ainoastaan kolmessa kategoriassa on eri vastaukset! Saa nähdä kuinka meidän käy, vielä pitää muutama tunti jännittää.



Kategoria
Oma veikkaus
Kaverin veikkaus
And the Oscar goes to
Best Picture La La Land
La La Land
La La Land Moonlight
Actor in a Leading Role Casey Affleck  Casey Affleck 
Casey Affleck 
Actor in a Supporting Role Mahershala Ali Mahershala Ali
Mahershala Ali
Actress in a Leading Role Emma Stone Emma Stone
Emma Stone
Actress in a Supporting Role Viola Davis Viola Davis
Viola Davis
Animated Feature Film Zootopia  Zootopia 
Zootopia 
Cinematography La La Land  La La Land 
La La Land 
Costume Design Jackie Jackie
Fantastic Beasts and Where to Find Them 
Directing La La Land La La Land
La La Land
Documentary Feature O.J.: Made in Am O.J.: Made in Am
O.J.: Made in America 
Documentary Short Subject Joe’s Violin The White Helme
The White Helmets
Film Editing La La Land  La La Land 
Hacksaw Ridge
Foreign Language Film The Salesman  The Salesman 
The Salesman
Makeup and Hairstyling Star Trek Beyond  A Man Called Ove 
Suicide Squad 
Music (Original Score) La La Land  La La Land 
La La Land 
Music (Original Song) "City Of Stars" "City Of Stars"
"City Of Stars"
Production Design La La Land La La Land
La La Land
Short Film (Animated) Piper  Piper
Piper
Short Film (Live Action) La Femme et le  La Femme et le 
Sing
Sound Editing Hacksaw Ridge Hacksaw Ridge
Arrival
Sound Mixing La La Land Hacksaw Ridge
Hacksaw Ridge
Visual Effects The Jungle Book The Jungle Book
The Jungle Book
Writing (Adapt. Screenplay) Moonlight  Moonlight 
Moonlight
Writing (Orig. Screenplay) Manchester by t Manchester by t
Manchester by the Sea 

Mahtavaa Oscar-yötä kaikille! 

Feb 18, 2017

Cool. Cool cool cool.

Miksi kuulin tv-sarjan Community (2009-2015) olemassaolosta vasta kaksi vuotta sen päätyttyä?! Näin tämän vuoden alussa sarjan ensimmäisen jakson ja vain noin kuukautta myöhemmin olin katsellut koko sarjan kaikki kuusi tuotantokautta ja siitä tuli yksi suosikkisarjoistani.


Community on itseasiassa myös pyörinyt Suomen televisiossa nimellä Paluu pulpettiin, mutta siitä itselläni ei tosiaan ole mitään havaintoa. Tämä komediasarja sijoittuu community collegeen (en nyt keksi tälle mitään järkevää suomennosta), jossa muutama opiskelija päättää perustaa yhdessä opiskeluryhmän. Ryhmään kuuluu laittomasti lakimiehenä toiminut Jeff (Joel McHale), entinen aktivistinuori Britta (Gillian Jacobs), kuusikymppinen Pierce (Chevy Chase), kahden lapsen yksinhuoltajaäiti Shirley (Yvette Nicole Brown), leffanörtti Abed (Danny Pudi), urheilijanuorukainen Troy (Donald Glover) sekä hikipinko Annie (Alison Brie). Hieman yllättävästikin tästä sekavasta sakista tulee hyvin läheinen ja he viettävät yhdessä paljon aikaa niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Porukkaan touhuihin sekaantuvat myös koulun erikoinen dekaani (Jim Rash) ja sekopäinen espanjanopettaja Chang (Ken Jeong).


Pidän Communityssa erityisesti siitä, että tämä sijoittuu koulumaailmaan ja siinä on hyvin kekseliästä huumoria. Sarjan parhaita puolia on myös tietysti nämä erinomaiset hahmot. Jokainen näistä on omanlaisensa persoona ja näiden persoonien kohtaamiset saa sitten aikaan aina yhtä jännittäviä sattumuksia. Oma suosikkini porukasta on Abed tämän suuren leffa- ja tv-sarjainnostuksen vuoksi. Abed ei ole erityisen sosiaalisesti taitava ja tämä hakee usein tilanteisiin helpotusta elokuvien kautta. Haastavat tilanteet on helpompi käsitellä kun hyppää jonkin leffasta tutun roolihahmon sisälle. Niin ja onhan ikävä tilanne mukava päättää ihan vaan toteamalla, että kohtaus päättyy nyt! Communityssa viljellään muutenkin todella paljon leffa- ja tv-sarjaviittauksia. Tämäkin puoli tietysti miellyttää itseäni, erityisesti kun usein nämä viittaukset on jostain teini-/koulu-/kasari-/ysärileffoista. Communityssa on myös paljon ihan kokonaisia erityisjaksoja toki perinteisten halloween- ja joulujaksojen muodossa, mutta jotkut jaksot ovat esimerkiksi kokonaan piirrettyjä tai vaha-animaatiota. Jossakin jaksossa päähenkilöt ovat yllättäen muppettinukkeja ja jossakin jaksossa pelataan hyvin tosissaan värikuulasotaa jakson alusta loppuun. Jokainen jakso tuntuu hyvin tarkkaan mietityltä ja loppuun asti viimeistellyltä. Jokainen jakso on oma seikkailunsa. 


Dan Harmonin luomaa Communitya tehtiin tosiaan kuusi kautta. Haluaisin sanoa, että sen taso pysyi yhtä korkealla alusta loppuun, mutta valitettavasti näin ei ole. Sarjasta tuli askeleen huonompi kun neljännen kauden jälkeen sarjasta lähti yksi päähenkilöistä. Viidennen kauden kesken lähti toinen päähenkilöistä ja sen mukana sarjasta lähti rutkasti hyvää fiilistä. Viimeisellä kaudella kesken lähteneen kolmannen päähenkilön jälkeen sarja ei ollut enää lainkaan entisellään. Sarjan hiipuessa kohti loppua olin siis vain iloinen, että se päättyi. Viimeiseen asti sarjassa oli hyviä vitsejä, kekseliäitä jaksoja ja tietysti ne jäljellä olevat hyvät hahmot, mutta pala taikaa kuitenkin lähti aina jokaisen "luovuttajan" mukana. Mielestäni tämä kertookin paljon siitä, miten tärkeässä osassa jokainen päähenkilö ja näiden väliset kemiat olivat. Tuossa DVD-boksilla oli jokaisella levyllä mukana myös paljon blooperseja ja niitä oli ihan älyttömän hauska katsella, koska niissä pääsi näkemään myös sen näyttelijöiden välisen hyvän hengen kuvauksissa. 


Suosittelen siis suuresti Community-sarjaa varsinkin jos pidät runsaasti populaarikulttuuriviittauksilla maustetusta komediasta. Sarjan neljä ensimmäistä tuotantokautta ovat ihan timanttia ja kaksi viimeistäkin erittäin viihdyttäviä. Lempisarjojeni joukkoon ei ihan helpolla pääse uusia tulokkaita, mutta tälle oli tosiaan raivattava tilaa sinne!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...