Afraid I'd never come over without being invited first?

Yhdeksäs päivä ja leffana Fright Night (1985). Teini-ikäisen Charleyn (William Ragsdale) naapuritaloon muuttaa oudon oloinen mies ruumisarkku mukanaan. Charley on varma, että uusi naapuri Jerry Dandrige (Chris Sarandon) on vampyyri ja hän itse on seuraava uhri. Kun kukaan ei tunnu uskovan Charleyta, etsiikin hän käsiinsä idolinsa Peter Vincentin (Roddy McDowall), joka näyttelee elokuvissa vampyyrintappajaa.

Olen katsellut Fright Nightin viimeksi joskus lapsena, enkä oikein muistanut tästä enää mitään. Paitsi sen, että siinä oli vampyyreja. Muistelin leffan olevan pelottavampi, enkä ihan muistanut kuinka hauska tämä on. (Toki tämä saattoi ollakin lapsen silmin pelottavampi, eikä vitsejä ja viittauksia silloin tajunnut samalla tavalla.) Vampyyrintappaajaa näyttelevän Roddy McDowallin ilmeet, vampyyrien ulkomuoto ja lukuiset hauskat repliikit saivat nyt ihan hyvin repeilemään. Fright Nightissa pidetään myös tiukasti kiinni vanhoista vampyyriuskomuksista: vampyyrit eivät esimerkiksi siedä ristejä tai vihkivettä, ne nukkuvat päivisin ruumisarkuissa ja peilistä ei näy niiden kuvajaista. En aloita nyt keskustelua siitä kuinka tarpeellista se on, mutta tulipahan huomattua. Onneksi tuli katseltua tämä pitkästä aikaa, Fright Night on tosiaan hauskaa katsottavaa ja siinä on kivoja kauhuviittauksia. Niin ja saanko taas kommentoida, kuten lähes jokaisesta 80-luvulla tehdystä elokuvasta, että myös tämä on ihanan kasari.

Kuva: listal.com