Mar 18, 2018

DVDs + BDs

Nyt voisi olla sopiva hetki esitellä muutama viime kuukausien aikana tehty leffaostos. 


Kauhua on tullut hankittua harmittavan vähän viime aikoina, mutta yllä olevan kuvan ylärivistä löytyy jotakin: Sleepwalkers (1992), Fright Night (2011) ja Christina's House (2000). Sleepwalkersista ja Christina's Housesta en ole täysin varma, että olenko nähnyt niitä aiemmin, mutta tuo Fright Nightin uusintaversio on ainakin näkemättä. Alarivistä löytyy Animal Factory (2000), jota en myöskään ole nähnyt, mutta raaka vankilaleffa kuulostaa vain ja ainoastaan hyvältä. Kotimainen Teit meistä kauniin (2016) tuli katsottua ihan leffateatterissa, siitä löytyy arvostelu täältä. Kuvassa viimeisenä on The Master of Disguise (2002), jonka hankkimista en osaa perustella kuin sillä, että se maksoi kirppiksellä 0,10 euroa. En kyllä ehkä uskalla koskaan edes katsoa sitä. 


Keskimmäisestä kuvasta löytyykin sitten kunnon setti Disneyn klassikkoja: Pinocchio (1940), Dumbo (1941), Bambi (1942), Cinderella (1950), Lady and the Tramp (1955), The Jungle Book (1967), The AristoCats (1970) ja Robin Hood (1973). Olin aiemmin hankkinut hyllyyni vain muutamia  suurimpia suosikkejani Disney-klassikoista, mutta nyt olen sitten kuitenkin ostanut vähän lisää näitä lapsuuden suosikkeja. Kaikkia ei ole tosin tarkoitus kerätä, vain ne joista lapsenakin pidin. Vuonna 1997 näemmä päätin olevani ihan liian vanha piirroselokuville, sillä siitä eteenpäin en ole nähnyt yhtäkään uutta Disneyn piirrettyä (esim. täällä listaus)! Näistä tuohon vuoteen mennessä ilmestyneistä hyllyssäni on nyt 21/34 ja vielä kaksi tulee varmaankin hankittua jossakin vaiheessa. 


Lopuksi vielä muutama blu-ray, joka on siis formaatti, johon en vieläkään oikein osaa suhtautua mitenkään. Enhän olekaan kuin kymmenen vuotta pohtinut, että mitähän mieltä nyt olisin niistä (täällä ensimmäinen tekstini aiheesta)! Tällä hetkellä ostan mieluiten leffani kirppikseltä ja DVD-muodossa, mutta uudet elokuvat tulee kyllä hankittua suurimmaksi osaksi kuitenkin blu-rayna. Näistä kuudesta elokuvasta neljä kävin katsomassa leffateatterissa, mutta kuvan ensimmäinen Mother! (2017) sekä viimeinen Blade Runner 2049 (2017) tuli katsottua vasta kotisohvalla. Mother! oli valitettavasti vähän pettymys, mutta Blade Runner 2049 oli taas erittäin hyvä. Erinomaisia olivat myös ne teatterissa katsotut kuvan loput neljä elokuvaa: Beauty and the Beast (2017) (arvostelu täällä), La La Land (2016), Spider-Man: Homecoming (2017) ja Logan (2017). 

2 comments:

  1. Tuo Fright Night riimeikki sai vielä karmaisevan huonon jatkeenkin, jota en kehtaisi suositella pahimmalle vihapersoonallenikaan.

    Sinireiskoissa on semmottis hyvä puoli, että niistä löytyy ne ekstrat, jotka dvd-julkaisusta usein uupuvat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kummasti nuo uusintaversioiden jatko-osat hyvin harvoin onnistuvat. :D

      Delete

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...