Oscars 2016

Nyt on pystit jaettu ja kaikki voittajat näkyvät myös tuolla veikkaustaulukossani. Veikkaukseni menivät totuttuun tapaan aika pieleen, mutta 11/24 kuitenkin osui vahingossa oikeaan! Ehdolla olevista elokuvista olin nähnyt vain neljä ja ainoastaan yksi niistä (Mad Max: Fury Road) oli ehdolla näissä ns. tärkeimmissä kategorioissa. Parhaaksi elokuvaksi veikkasin The Revenantia, mutta jo aika pian gaalan alettua aloin olla varma siitä, että Spotlight vie voiton - niin kuin se sitten tekikin. Mitään erityisiä toiveita ei siis voittojen suhteen ollut, eikä tuolla mielestäni palkintojen jakautumisen suhteen mitään kovin suuria yllätyksiäkään tullut. Paitsi että ainakaan minä itse en uskonut Mad Maxin voittavan näin useassa kategoriassa, vaikka siitä mielissäni olenkin!

Juontajanahan toimi tänä vuonna Chris Rock, josta minulla ei ollut mitään kovin ihmeellisiä ennakko-odotuksia. Mies oli vetämässä show'ta myös vuonna 2004, mutta ei ole painunut mieleeni erityisen hyvänä tai huononakaan juontajana. Heti alkujuonnossa päätettiin pureutua siihen erittäin puhuttaneeseen aiheeseen, kuinka tänä vuonna yhdessäkään katekoriassa ei ollut ehdolla tummaihoisia henkilöitä. Mielestäni olikin ihan hyvä veto kommentoida asiaa, eikä lakaista sitä vain maton alle. Chris Rock oli myöskin henkilö, joka pystyi heittämään vähän vitsiä aiheesta. Mutta. Sitten sitä juontoa vain pitkitettiin ja pitkitettiin. Alkujuonnossa ei taidettu juuri muuhun aiheeseen koskeakaan! Ja sitten siihen palattiin seuraavassa juonnossa. Ja seuraavassa klipissä. Ja seuraavassa väliohjelmassa. Ja niin edelleen. Tuntui typerältä, että tästä piti tehdä koko show'n pääjuttu. Tuntui kurjalta ehdolla olevia kohtaan, että heitä huomioitiin vähemmän kuin aiemmin vain tämän takia. Valitettavasti haluan kitistä vielä lisää. Tänä vuonnahan oli uusi hieno idea, että palkittujen kiitokset lukivat aina ruudun alareunassa, jotta puheita saadaan lyhyemmäksi. No lukivathan ne siinä (ja näytti typerältä), mutta siitä huolimatta jokainen pystin saanut halusi kiittää ääneenkin - ja täysin ymmärrettävästi. Sitten sitä taas huudatettiin musiikkia puheiden päälle, joka on aina yhtä epäkohteliasta. Ohjelmaa oli myöskin aika vähän, lähinnä pari musiikkiesitystä ja hyvin vähän yleisössä kiertelyä. Kyllä vain kaipaan sitä aikaa, kun puheille oli järjestetty enemmän aikaa ja juhlavieraiden kanssa oli enemmän kontaktia. Ja sitä väliohjelman paljoutta, mitä oli vielä jokunen vuosi sitten. Muistelen tätä varmaan vielä kiikkustuolissakin, mutta yhtenä hienona vuotena samassa show'ssa oli iso kunnianosoitus niin kauhuelokuvalle kuin teinielokuville! Juuri sellaista haluaisin itse nähdä lisää näissä juhlissa, teemoja ja kunnianosoituksia niillekin elokuville, jotka eivät oikeastaan koskaan pääse pysteille asti.

Kitinästäni huolimatta viihdyin oikein hyvin tälläkin kertaan Oscareiden parissa ja yö oli täysin valvomisen arvoinen. Kriteerini ovat vain niin korkealla ja toivon aina parannusta edelliseen vuoteen ja harmittaa, kun sellaista ei ole tullut. Hienoltahan juhla näytti tälläkin kertaa ja oli kiva nähdä tuttuja kasvoja elokuvamaailmasta (vaikka moni tärkeä puuttuikin joukosta...). Lava ainakin tuntuu näyttävän vuosi vuodelta upeammalta! Punaisen maton osuutta en katsellut kokonaan, mutta valitettavasti kuitenkin sen verran, että pääsin kuulemaan Mari Rantasilan parhaimmat kommentit. Jo ennen kuin nainen pääsi ääneen, mietin mielessäni, että miksiköhän se on päätetty kaivaa mukaan. Sitten mietin, että kai tällä sitten vain on paljon tietämystä Oscareista, tai vaihtoehtoisesti juhlavieraiden asuvalinnoista. No, ei ollut. Kummastakaan ei tuntunut olevan tietämystä tai mielenkiintoakaan paneutua aiheeseen tarkemmin. Tuskin keneltäkään on mennyt ohi se, että Rantasila vain päätti käydä lähetyksessä haukkumassa useat arvostetut ja pidetyt elokuvapersoonat. Onneksi studiossa sitten sen varsinaisen lähetyksen ajan oli vähän asiantuntevampaa väkeä paikalla!

Kisastudio