Nov 29, 2014

I thought the movie was cool.

Pidimme pitkästä aikaa ystäväni kanssa leffaputken, jonka oli tarkoitus olla melkoisen mittava ysäriteinileffaputki (keksittiin hyviä hyllystäni löytyviä ehdokkaita varmaan parikymmentä!), mutta lopulta se sitten kutistuikin vain kolmeen elokuvaan. Joista yksi ei edes varsinaisesti ole ysäriteinileffa... En siis enää tiedä mikä tämän putken teema on, mutta tulipahan katseltua!


10 Things I Hate About You (1999) on elokuva siskoksista, joiden ylisuojelevaltava vaikuttava isä ei halua tyttäriensä tapailevan poikia. Vanhempaa siskoa Katia (Julia Stiles) ei kiinnostakaan koulun pojat, josta innostuneena isä keksiikin säännön, että nuorempi sisko Bianca (Larisa Oleynik) saa käydä treffeillä vain silloin kun Katkin tekee niin. Biancaan ihastunut Cameron (Joseph Gordon-Levitt) palkkaa koulun pahiksen Patrickin (Heath Ledger) tapailemaan Katia päästäkseen itse tutustumaan Biancaan, mutta juonittelee maksajaksi rikkaan Joeyn (Andrew Keegan). Bianca tosin sattuukin olemaan kiinnostunut juuri Joeysta! Diileistä tietämätön Kat alkaa sen sijaan ihastua tosissaan Patrickiin.


10 Things I Hate About You on yksi suurimmista juuri teini-ikäni aikoihin ilmestyneistä teinileffoista ja katselinkin tätä tuolloin hyvin usein. Nykyään ei tule ihan niin usein katsottua (tosin tämän vuoden puolella jo kahdesti, sillä halusin katsella tämän ennen Seattlen vierailua ja sen jälkeen uudestaan, tämä kun on kuvattu siellä), mutta hyvin tämä on tämä säilyttänyt hohtonsa vuosien varrella. Elokuva onnistuu vieläkin viihdyttämään ja on ehdottomasti 90-luvun teinileffojen parhaimmistoa. Tämähän on tosiaan versiointi Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään -tarinasta ja vieläpä varsin onnistunut sellainen. Suurena plussana leffasta löytyy paljon mielenkiintoisia hahmoja ja oikeasti hyviä näyttelijöitä esittämässä niitä! Vaikka tämä onkin vahvasti nostalginen elokuva, joka tuo oman teini-ikäni mieleen, niin en näe mitään syytä, miksei nykyteinitkin löytäisi sitä 10 Things I Hate About You:n hohtoa.

____


Empire Records (1995) on tarina yhdestä tapahtumarikkaasta päivästä Empire Records -levykaupassa. Eikä kyseessä olekaan ihan mikä tahansa päivä, It's Rex Manning Day!


En halua kirjoittaa tästä elokuvasta. Empire Records on ihan liian rakas elokuva arvosteltavaksi, en osaa sanoa siitä mitään muuta kuin listan hehkuttavia adjektiiveja. Jos vielä jonakin päivänä innostun kirjoittamaan tästä, tulee sen olla oma juuri tälle elokuvalle omistettu merkintä. Tyydyn siis nyt vain toteamaan, että Empire Recordsissa on parasta kaikki. Täydellinen elokuva.
_____


Book of Shadows: Blair Witch 2 (2000) kertoo ajasta Blair Wich Project -elokuvan ilmestymisen jälkeen. Ihmiset ovat siitä innostuneina turisteilemassa tuossa kohutussa metsässä, jossa järjestetään nyt opastettuja kierroksiakin. Yksi elokuvasta ja tarinoista sen ympärillä kiinnostunut ryhmä lähtee tutkimaan metsää videokamerat mukanaan ja viettää yhden yön siellä. Kostea ilta päättyy kunnon rällästämiseen ja aamulla herätessään kukaan ei muista yön tapahtumista yhtään mitään. Jotain hyvin outoa ja karmivaa on kuitenkin tapahtunut ja he alkavatkin selvittää yön kuvioita kuvaamiltaan nauhoilta.


Blair Witch 2 on elokuva, jota vihaavat noin kaikki. Vastasinkin tämän elokuvan aikoinaan Movie Mondayn nolo suosikki -haasteeseen, vaikka en sitä mitenkään nolostelekaan, eikä se nyt suosikkinikaan ole. Mutta se ei mielestäni ollenkaan niin surkea kun sen sanotaan olevan! Tosin, pakko myöntää, muistin tämän olevan hieman viihdyttävämpi kuin se tällä katsomalla oli. (Kenties sen hohtoa tällä kertaa himmensi myös se, että se tuli katseltua yhden kaikkien aikojen lempileffani jälkeen...) Se mistä kuitenkin tässä Blair Witch kakkosessa pidän, on sen kekseliäs idea noin jatko-osaksi. On hyvä, ettei se lähtenyt yrittämään mitään varsinaista jatkoa ensimmäiselle elokuvalle, olisi ollut aika tylsää katsella sitä samaa tarinaa räkäisistä nenistä hytkyvissä kameroissa. Se on jo kerran tehty ja hyvin onnistuneesti, kopiolle ei ole tarvetta. On mielenkiintoista katsella millaista sekopäisyyttä onnistuneesti tehty ja erityisesti onnistuneesti markkinoitu elokuva saa aikaan ihmisissä. Muistan itsekin varsin hyvin sen kuohunnan ensimmäisen Blair Witchin ilmestymisen aikoihin, kyllä sitä vielä leffateatteriinkin jonotellessa kuhistiin jotain oikeasti kadonneista näyttelijöistä. Ja Blair Witch 2 jatkaa siitä todellisuudesta, missä ykkönen on menestynyt elokuva, joka on herättänyt suuresti kuohuntaa. BW2:n hahmot ovat mielestäni ihan onnistuneita, esimerkiksi sen goottineito ja wicca-noita edustavat niin mainiosti aikaansa, että niistä on ihan pakko pitää. Harmillisesti elokuvan parhaita puolia ei vain todellakaan ole sen näyttelijät, erityisesti se sheriffin esitys on aika kamalaa katseltavaa. Juonessakaan ei kaikki ole kohdallaan, siinä on muutamia hyvin irrallisilta ja turhilta tuntuvia kohtauksia (ei ihme, ne ovatkin viime hetkillä tehtyjä studion vaatimia lisäyksiä). Paikoitellen elokuvassa on kuitenkin ihan onnistuneen hyytäväkin tunnelma ja pidän siitä, ettei tarina jää hieman arvoitukselliseksi. Pysyn kannassani: Book of Shadows: Blair Witch 2 on mainettaan parempi elokuva, vaikka se ei ihan onnistunut olekaan.

No comments:

Post a Comment

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...