Oh, your life matters, you've touched other people's lives in ways you don't even realize.

Ja kahdeksanneksi leffaksi osui Noel (2004). On jouluaatto New Yorkissa ja ihmiset valmistautuvat joulun viettoon. Yksinäinen keski-ikäinen Rose (Susan Sarandon) huolehtii sairaasta äidistään, mutta on unohtanut nauttia omasta elämästään. Sairaalassa näkyy myös vastapäisessä huoneessa vieraileva uskonsa kyseenalaistanut pappi Charlie (Robin Williams), johon Rose tutustuu. Samassa kaupungissa kaunis Nina (Penélope Cruz) ja hänen miehensä Mike (Paul Walker) ovat erittäin rakastuneita, mutta miehen mustasukkaisuus on ongelmaksi suhteelle. Mike tapaa kuitenkin nyt vanhemman miehen (Alan Arkin), jolla tuntuu olevan miehelle jotain tärkeää sanottavaa. Näiden kaikkien hahmojen tarina kietoutuu omalla tavallaan yhteen.

Olen katsonut tämän pari kertaa aiemminkin jouluna, en tosin nyt muutamaan vuoteen. Noel on omalla tavallaan kiva leffa, tykkään jo ihan siitä, että kyseessä on draama. Kuten ehkä joku on huomannut, pidän kyllä niistä iloisista menevistä joululeffoista, mutta tällaiset rehelliset jouluiset draamatkin on virkistäviä. Joulu ei ole ihan kaikille pelkkä ilon juhla ja silti siihen joutuu törmäämään kaikkialla. Kiinnostavammaksi puoleksi tässä leffassa itselleni jää ehdottomasti Rosen osuus, kun taas nuoren pariskunnan ongelmat on vähän tylsää katsottavaa. Paikoitellen leffa on jo vähän liian lässy, mutta hei, se on kuitenkin jouluelokuva. Noel ei ole mitenkään yleisesti draamaleffojen kärkeä, mutta se on ihan kiva jouluinen elokuva. Leffasta jää hieman sellainen tunne, että tämä olisi voinut olla parempikin, mutta jotain jäi vähän puolitiehen. Suosittelen kuitenkin Noelia vähän vakavammasta joululeffasta kiinnostuneille, varmaankin herkemmin kyyneleitä vuodattavat saavat ainakin silmäkulmat kosteiksi tällä elokuvalla.

Kuva: listal.com