One more day 'til Halloween, Halloween, Halloween. One more day 'til Halloween, Silver Shamrock.

Seitsemäs kauhuilu oli Halloween III: Season of the Witch (1982). Lääkäri Daniel Challis (Tom Atkins) saa halloweenin alla hoidettavakseen miehen, joka murhataan myöhemmin samana iltana sairaalassa. Yhdessä murhatun miehen tyttären Ellien (Stacey Nelkin) kanssa hän alkaa selvittää tätä outoa tapausta. Jäljet vievät Santa Miran kaupunkiin, jossa sijaitsee suosittuja halloween-naamioita valmistava irlantilaisen Cochranin (Dan O'Herlihy) johtama Silver Shamrock -tehdas. Tehdas ei kuitenkaan valmista ihan perusnaamareita, vaan niiden käyttäjiä odottaa karmaiseva kohtalo halloweenina.

Olen yleensä tarkka siitä, että haluan joka kerralla katsella leffasarjat ensimmäisestä osasta aloittaen, mutta nyt varsin poikkeuksellisesti katselinkin Halloween-elokuvasarjasta vain tämän kolmannen osan Halloween III - Pahuuden yö. Syy tähän poikkeukseen oli se, että tällä kolmosellahan ei ole oikeastaan mitään tekemistä sarjan aiempien (tai myöhempien) osien kanssa! Tarinaan ei todellakaan liity millään tavalla Michael Myers tai muut aiemmista osista tutut kuviot. Olinkin muuten nähnyt tämän Season of the Witchin viimeksi joskus lapsuudessani, joten muistikuvani siitä eivät olleet kovin kirkkaat. Muistan kuitenkin tuolloin pitäneeni siitä ja tietäen taas yleisen mielipiteen leffasta (ei hyvä), oli ihan mielenkiintoista nähdä kuinka se uppoaa tällä kertaa. Ja täytyy sanoa, että ei tämä tälläkään katsomalla mielestäni ollut yhtään hassumpi elokuva! Jos unohtaa kaiken sen, että se on jatkoa toisille osille ja ajattelee sitä vain itsenäisenä elokuvanaan, on se mielestäni oikeasti hyvä. Ideahan tässä on varsin kekseliäs, ihminen joka haluaa kostoksi tappaa kaikki Amerikan lapset, kehittää tappavan tuotteen, jonka lapset varmasti haluaa ja mainostaa sitä ahkerasti hyvin tarttuvalla (!) mainossävelellä. Suunnitelmaan kuuluu myös se, että samana päivänä ja samalla hetkellä kaikki lapset myös ottaisivat ne käyttöön ja naps, kaikki lapset ovat kuolleita! Nerokasta. Tykkäsin myös pääosien näyttelijöistä, Atkinsin näyttelemä lääkäri oli ihan asiallinen urhoollisena hyviksenä ja O'Herlihy oli juuri sopiva pahiksen roolissa, ainostaan Stacey Nelkin Ellienä oli  heikompi lenkki, tämä oli vähän turhan laimea ja ilmeetön kokoajan. Elokuva myös näyttää hyvältä, pitää otteessaan koko kestonsa ajan ja pääsee yllättämäänkin monilla käänteillään. Halloween III: Season of the Witch on siis mielestäni ehdottomasti mainettaan parempi ja suosittelenkin antamaan sille mahdollisuuden ihan vain itsenäisenä elokuvanaan.

It's not about what can get in, it's about what's already here.

Kauhuputken kuudes elokuva oli Tobe Hooperin ohjaama Toolbox Murders (2004). Nell (Angela Bettis) puolisoineen muuttaa Hollywoodissa sijaitsevaan vanhaan hotelliin Lusman Armsiin. Hotelli on pahasti ränsistynyt ja sen seinät ovat kuin paperia, äänet ympäri hotellia kuuluvat selvästi huoneista toisiin. Nell kuulee jatkuvasti huoneistoonsa huutoja ja outoa remontoinnin ääntä erikoisiin aikoihin. Talon asukkaita alkaa myös kadota ja myöhemmin löytyä mitä julmemmilla tavoilla surmattuina. Nell alkaa tutkia asiaa ja tälle alkaa valjeta koko karmiva totuus.

Valitettavasti en ehtinyt julkaista tätä tekstiä oikeana päivänä, en vaan millään ehtinyt järjestämiltäni Halloween-juhlilta kirjoittamaan aiemmin. Tämän kertainen elokuva tuli myöskin katseltua lainahyllystä, omastani ei Toolbox Murdersia löydy, enkä ollutkaan nähnyt tätä aiemmin. Tämähän on remake vuoden 1978 The Toolbox Murdersista, jota en ikävä kyllä ole myöskään nähnyt koskaan. Sellainen käsitys minulla kuitenkin on, että versiot olisivat keskenään hyvin erilaiset. Täytyy sanoa etten erityisesti ihastunut tähän uudempaan Toolbox Murdersiin, vaikka siinä oli puolensakin. Näyttelijöistä täytyy on mainittava tuo Angela Bettis, tämä oli pääosassa oikein miellyttävä ja uskottava. Lisäksi tarina periaatteessa kulki ihan hyvin eteenpäin ja oikeasti kiinnosti tietää, että miksi ja miten jotakin on tapahtunut ja mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Tästäkin voi kiittää Bettisiä, tämän esittämä hahmo onnistui tartuttamaan innostusta ja kiinnostusta katsojaankin. Joitakin ihan hienoja ja näyttäviä tappokohtauksiakin leffassa oli. Mutta joku Toolbox Murdersissa sitten kuitenkin tökkii pahasti, enkä ihan tarkalleen osaa edes osoittaa että mikä. Dialogit olivat ainakin toisinaan ihan käsittämättömän huonoja ja välillä tuli ihmeteltyä, että mikä joitakin hahmoja edes yhdisti, kun tilanteiden taustoja ei oltu tuotu mitenkään esille. Niin eikä sitä mielenkiintoa, että miksi ja miten jokin tapahtui, oikein missään vaiheessa palkittu, selitykset jäivät vähäisiksi. Pakko myös sanoa, että leffan loppukohtaus, jossa pahis sitten päihitettiin (ehkä!?) oli mielestäni ihan kokonaisuudessa erittäin typerä. Kliseitäkin elokuva oli pullollaan, sitä pahista ei tietysti saanut millään keinolla listittyä, aina vaan se nousi uudestaan tosi yllättävästi uuteen taistoon, kuten myös muut hahmot ilmestyivät kuoleman rajamailta aina vielä viimeisillä voimillaan yllättämään. Toolbox Murders ei siis erityisemmin ihastuttanut, mutta kyllä sen kerran katseli.

If you weren't screaming and we weren't screaming, then someone is trying to mindfuck us here.

Viidettä viedään ja päivän kauhuelokuva oli Hell Night (1981). Marti (Linda Blair) ja kolme muuta tuoretta opiskelijaa joutuvat viettämään yhden yön kaikkien tuntemassa pelottavassa linnassa päästäkseen haluamaansa oppilaskuntaan. Tuossa kauhutalossa on tasan 12 vuotta aiemmin tapahtunut hirvittävä verilöyly, kun perheenisä murhasi koko perheensä itsensä mukaan lukien. Yhden lapsen ruumista ei kuitenkaan koskaan löydetty ja tämän uskotaan pelastuneen isänsä kynsistä ja vaanivan yhä linnan käytävillä. Nämä neljä opiskelijaa eivät kuitenkaan moisista kauhutarinoista säikähdä ja majoittuvat linnaan juhlimaan. Yön aikana vanhemmat opiskelijat säikäyttelevät heitä, mutta pian aikaakin vaikuttaa siltä, että kuulluissa taruissa on oikeasti jotain perää.

Nyt päästiin vihdoinkin siihen jo pari vuotta hyllyssäni muhineeseen elokuvaan! Tämä Helvetin yö on siis odottanut vuoroaan jo turhankin kauan, mutta en ollut nähnyt tätä aiemmin ja halusin katsella sen nimenomaan halloweenin alla. Onneksi Hell Night ei kuitenkaan pettänyt ja oli kuin olikin tämän odottamisen arvoinen. Onhan tässä jo ihan hyvät lähtötekijät; kauhuelokuvalle ei juuri parempaa tapahtumapaikkaa voi olla kuin synkkä kynttilöillä valaistu linna. Lisäksi 80-luvun teinislasherit uppoavat lähes poikkeuksetta minulle, joten aika varmoilla vesillä oltiin. Yhdistelmänä tämä sitten olikin vähän erikoisempi, slasherit kun harvemmin sijoittuvat näihin pelottaviin linnoihin. (Tosin näiden teinien ulkonäkö sopi kivasti tuohon ympäristöön naamiaisasujensa vuoksi!) Mielestäni tämä yhdistelmä kuitenkin toimi hienosti ja Hell Night ikään kuin vaihtoi tyylisuuntaansa kesken elokuvan, aluksi siinä oli sitä aavemaista tunnelmaa linnan käytävillä ja sitten alkoihin se jahtaaminen, veitsellä huitominen ja verellä roiskiminen. Tässä ei kyllä missään vaiheessa mässäilty verellä ja ruumisluvulla, enemmänkin pelattiin sillä jännittävällä tunnelmalla ja säikyttelyllä. Hyvin ymmärrettävästi Hell Nightia mainostetaan juuri Linda Blairin nimellä, mutta näyttelijät tässä olivat muutoinkin ihan hyviä ja nämä hahmot olivat oikeastaan aika pidettäviä, joka on suhteellisen harvinaista slashereissa! Vaikka odotinkin tämän olevan hyvä, niin silti se onnistui yllättämään positiivisesti, kyseessä on mielenkiintoinen, jännittävä ja hyvin toteutettu elokuva. Hell Night on sieltä paremmasta päästä 80-luvun slashereista, suosittelen genren ystäville!

Eight jack-o-lanterns, eight victims. So we're gonna place these jack-o-lanterns down by the lake as an offering to those who died.

Neljänneksi kauhuiluksi päätyi Trick 'r Treat (2007), elokuva, joka pitää sisällään neljä erillistä toisiinsa jollakin tapaa kietoutuvaa tarinaa yhdeltä halloween-yöltä. Yhdessä tarinassa koulun rehtori saa kurittoman oppilaan kiinni varastamisesta ja antaakin tälle lopullisen julman opetuksen. Toisessa teiniporukka tekee ilkeän kepposen kiusatulle tytölle, mutta pilkka sitten osuukin pahemman kerran heidän omaan nilkkaansa. Kolmannessa nuoret naiset yrittävät etsiä itselleen seuralaisia halloween-juhliin, jotka päättyvätkin hurjan verisesti. Neljännessä tarinassa taas halloweenia vastustava vanhempi mies saa vieraakseen kunnon kiusanhengen muistuttamaan kurpitsajuhlasta.

Olen kirjoittanut tästä elokuvasta jo ainakin kaksi kertaa aiemminkin tänne blogiin, mutta kyseessä on niin mainio elokuva, että halusin ottaa sen jälleen kerran esille. Trick 'r Treat on ehdottomasti yksi parhaista halloweeniin ajoittuvista elokuvista, sillä se on tunnelmaltaan, visuaaliselta ilmeeltään ja sanomaltaan juuri sellainen kuin halloween-elokuvan mielestäni pitäisikin olla! Kenellekään ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi se, että pidän valtavasti kauhuelokuvista ja erityisesti niistä oikeasti pelottavista sellaisista, mutta mielestäni halloween-elokuvien ei aina tarvitse olla niin kovin pelottaviakaan. Kurpitsanoranssi hieman jännittävä tunnelma usein riittää ja sitä tässä Trick 'r Treatissa todella onkin. Se ei tosiaan ole erityisen pelottava, vaikka siinä jännittäviä juttuja tapahtuukin ja käsitellään teemaan sopivia aiheita. Leffan ohjaaja-käsikirjoittaja Michael Doughertyn suuri intohimo kurpitsajuhlaan ja sen historiaan todella paistaa läpi lopputuloksesta. Hyllyssäni olevalta dvd-levyltä löytyy myöskin kivasti ekstramateriaalia aiheesta, siinä  on mm. dokumentti jossa paneudutaan halloweenin juuriin ja siihen, kuinka sitä on hyödynnetty tässä elokuvassa, sekä hieno lyhytanimaatio Season's Greetings (1996), jossa on päätähtenä tuo pieni suloinen halloweendemoni Sam. Sam-hahmo onkin yksi yhdistävä tekijä näissä Trick 'r Treatin erillisissä osioissa ja tämän todellinen rooli kokonaistarinan kannalta paljastuu vasta viimeisessä osiossa. Kaikki nämä leffan tarinat jaksavat pitää mielenkiintoa yllä ja ne sotkeutuu kivasti yhteen, on hauska bongailla toisesta tarinasta tuttuja hahmoja taustalta ja näin myös yhdistää missä vaiheessa iltaa mikäkin juttu tapahtui. Trick 'r Treat on siis erittäin viihdyttävä elokuva ja todellinen halloween-karkki, suosittelen suuresti kaikille kurpitsajuhlasta innostuneille!