Feb 9, 2015

DocPoint 2015

Tuli jälleen käytyä DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla katsomassa yksi dokumentti, joka oli tällä kertaa All American High Revisited (2014). Dokumentti on kuvattu ohjaaja in toimesta vuonna 1984 kalifornialaisessa high schoolissa, jossa oli tuolloin vaihto-oppilaana suomalainen Riikka eli Rikki. Dokumentissa käydään suurimmaksi osaksi Rikin näkökulmasta läpi kokonaisen kouluvuoden tapahtumia niin arkipäiväisten asioiden kuin juhlallisuuksienkin kautta. All American High -dokumentti on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 1986, mutta tähän Revisitediin on lisätty elokuvan loppupuoliskolle osuus, jossa palataan muistelemaan menneitä ja kertaamaan, miten näillä tuolloisilla teineillä menee nyt 30 vuotta myöhemmin. Tässä elokuvateatteri Maximissa esitetyssä näytöksessä oli myös paikalla sekä ohjaaja Rosenfeld että Rikki, jotka vastailivat elokuvan jälkeen yleisön kysymyksiin.


Tuskin on suuri yllätys, että valitsin katsottavakseni juuri tämän dokumentin. Kuten olen monesti maininnut, uppoavat kasariteinileffat minulle erittäin hyvin ja monen monituista sellaista onkin tullut katseltua. Olikin aika uskomatonta katsella tätä todellista kuvaa 80-luvun high schoolista, sillä se oli ihan samanlainen kuin elokuvissa! Aloin jo kesken elokuvan epäillä, että se on osaksi käsikirjoitettu, niin uskomattomalta se tuntui. Nämä 80-luvun teinit järjestivät kotipihassaan uima-altaalla valtavia kotibileitä, joihin tilattiin tynnyrikaupalla olutta. Tytöille tärkeintä oli päästä cheerleaderiksi ja tietysti prom queeniksi (tai näiden kavereiksi). Koulussa oli selkeä jaottelu eri ryhmien välillä, oli sporttia ja nörttiä, hevaria ja surffaria ja niin edelleen. Kuulostaa noin jokaiselta näkemältäni teinileffalta. Vaikka olisin ihan mielelläni katsellut vain kuvaa jenkkikoulun meiningistä, niin tuon suomalaisen vaihto-oppilaan näkökulma ja kommentit toivat tähän dokumenttiin vielä lisää mielenkiintoa. Rosenfeld paljastikin näytöksen jälkeen, että alkujaan siinä ei pitänyt olla tällaista kertojahahmoa, mutta tämä oli kuitenkin pian huomannut, että suomalaisnäkökulma olisi varsin hyvä ääni tuomaan ilmi koulun erikoisempia asioita. Rikin esittämä tärkeä huomio olikin juuri se, että tämä high school valmensi nuoria enemmänkin sosiaalisen elämään kuin oppimiseen ja työelämään. Oppiaineina tuossa koulussa kun oli esimerkiksi avioliitto! Näillä tunneilla mm. opetettiin miten mennään naimisiin, kuinka olla naimisissa ja tietysti miten se avioero sitten saadaan ja kuinka löytää uusi puoliso sen jälkeen!


Dokumentissa haastatellut teinit laukoivat kameralle aika hauskojakin kommentteja elämästä ja muutenkin nämä olivat hyvin avoimesti omia itsejään. Rosenfeld puhuikin myös siitä, kuinka tuolloin maailma ennen sosiaalista mediaa oli aika erilainen, eikä ihan ehkä ymmärretty miten laajan yleisön kuvatut pätkät voivat saada (ainakin näin 30 vuotta myöhemmin), jonka vuoksi nämä nuoret eivät vetäneet mitään roolia kameran edessä. Ja hyvä niin, aitous oli ehdottomasti tämän parhaita puolia. Dokumentin viimeinen puolituntinen tosiaan oli sitten nykypäivää, jossa näytettiin mitä osalle näistä dokumentissa esiintyneistä nuorille oli käynyt koulujen jälkeen. Tämäkin puoli oli ihan kiva nähdä, mutta kyllä tuo aito 80-luvun materiaali oli vain erittäin mahtavaa katsottavaa. Hienoa että sellainen on kuvattu, sillä vaikka se ei olisi ilmestyessään herättänyt ihmeemmin mielenkiintoa, niin näin vuosikymmeniä myöhemmin se on ainakin erittäin arvokasta materiaalia. Pidin All American Highista siis paljon ja suosittelen ainakin muille kasariteinileffojen ystäville!

Jan 31, 2015

People, they love blood. They love action. Not this talky, depressing, philosophical bullshit.

Birdman (2014) on n elokuva vanhasta leffatähdestä Rigganista (), joka vaikuttaa nyt teatterin puolella ohjaajana sekä näyttelijänä. Miehen vanha supersankarirooli Birdman ei kuitenkaan ole poistunut tämän elämästä kokonaan, vaan hahmo vainoaa tätä jatkuvasti ohjeistaen liikkeissä. Rigganin näytelmään tulee saada nopealla aikataululla uusi näyttelijä ja mukaan pestataan jo vuorosanat osaava Mike (), mutta mies alkaakin sooloilla näytöksissä pahemman kerran ja muutenkin tämän käytös on aika asiatonta. Samalla arvostettu kriitikko uhkailee lyttäävänsä näytelmän ennen kuin on edes nähnyt sitä. Vaikeuksista huolimatta Riggan yrittää saada elämäänsä kuntoon niin ammatillisessa mielessä kuin myös parantamalla välejään ongelmaiseen tyttäreensä Samiin (), mutta piruna olkapäällä pomppiva Birdman on saamassa vallan miehestä.


Täällä ollaan vieläkin, vaikka blogi elikin hieman hiljaiseloa tässä hetken aikaa. Vajaan kuukauden päästä jaetaan Oscaritkin, enkä ole sitäkään kommentoinut vielä sanallakaan! Aloitetaan nyt kuitenkin tällä yhdellä Oscar-ehdokkaalla, Birdmanilla, joka on siis ehdolla jopa yhdeksästä eri kategoriasta. Yksi elokuvan vahvimpia puolia on ehdottomasti näyttelijät, joista ensimmäiseksi on toki mainittava mainio Keaton, joka sopi paremmin kuin hyvin tähän vanhan supersankarin rooliin Batman-menneisyytensä vuoksi. (Itseasiassa mieleeni tuli tästä asetelmasta Mickey Rourke The Wrestlerissä, josta kirjoitukseni täällä.) Lisäksi Edward Norton loisti sivuroolissaan, ei sillä, että Nortoniin olisi koskaan joutunut pettymäänkään. Miehet ovatkin molemmat ansaitusti Oscar-ehdokkaina roolisuorituksistaan. Birdmanin kuvaustapahan on aika erikoinen, ensinnäkin koko elokuva on kuvattu vain kuukaudessa ja toiseksi, se on kuvattu hyvin pitkillä otoksilla ja sitten editoitu näyttämään yhdeltä pitkältä otokselta. Tarinan puolesta on pakko kommentoida, että se ei ehkä ollut se kaikista mielenkiintoisin ja se olisi voinut olla aika tylsäkin, mutta juuri nämä erinomaiset näyttelijät, erottuva kuvaustyyli sekä siinä ollut synkähkö huumori pelastivat tarinaa paljon. Birdman ei kuitenkaan tehnyt mitenkään erityisen suurta vaikutusta ja elokuva jäi minulle vain ihan hyväksi. Henkilökohtaisesti toivonkin parhaan elokuvan pystiä Boyhoodille (josta arvosteluni täällä), mutta veikkaan silti, että arvoisalle akatemialle uppoaa, kuten tavallista, juuri tällainen Birdmanin kaltainen elokuva-/teatterimaailmaan sijoittuva leffa.
 

Jan 15, 2015

Lisää elokuvakirjallisuutta 3

Esittelyssä joulupukin tuomat lisäykset elokuvakirjallisuuteen, kaikki blogin kirjaesittelyt löytyvät täältä. Ja nämä kuvathan saa tosiaan klikattua myös suuremmaksi.

Jack Nicholson
Chain Saw Confidential: How We Made the World’s Most Notorious Horror Movie
I'm Chevy Chase ...and You're Not
The Fry Chronicles: An Autobiography

Jan 1, 2015

Leffatilastoa 2014

On taas tullut aika tarkastella viime vuoden elokuvatilastoa. Tässä tämä vuosien varrella tutuksi tullut taulukkoni päivitettynä vuoden 2014 tiedoilla.


Vuoden 2014 lukemat pääsivät hieman yllättämään itseni! En olisi arvannut, että katseltujen elokuvien määrä olisi laskenut näin paljon aiemmista vuosista, oletin sen olevan ihan samaa tasoa. Enkä oikeastaan keksi mitään ihmeempää syytä siihen, miksi viime vuonna tuli katsettua noin kolme leffaa vähemmän kuussa. Tosin alkukeväästähän niin elokuvien katselu kuin niistä kirjoittaminenkin tökki pahasti ja jäin useammaksi viikoksi tauolle. Toinen taulukon yllätys oli hankittujen elokuvien määrä, viime toukokuussahan totesin, että nyt ei enää mahdu leffat hyllyyn ja on pakko rajoittaa ostelua, mutta tästä huolimatta luku oli noinkin suuri. Tosin näistä 41 uudesta hankinnasta 35 on tehty ennen tuota toukokuista päätöstä! (Jos sama tahti olisi jatkunut koko vuoden, olisi lukema ollut taas lähempänä satasta, huh.) Elokuvateatterissa katseltuja osasinkin odottaa olevan jokunen enemmän kuin aiemmin, vuonna 2014 kävin monissa elokuvatapahtumissa useampanakin päivänä ja muutenkin innostuin istumaan teattereissa aika aktiivisesti. Näin siis vuonna 2014, katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Mainiota (leffa)vuotta 2015 kaikille!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...