No niin, nyt on Oscarit taas ojennettu oikeisiin(?) osoitteisiin ja olen myös saanut nukuttua muutaman tunnin tässä välissä. Niin kivaa kuin tuo läpi yön valvominen onkin, niin siitä kestää nykyään toipua ja nyt on aika rikkinäinen olo. Vanhuus iskee. Päivitin kaikki voittajat yön mittaan eilen julkaisemaani veikkaustaulukkoon ja siinähän kävikin niin historiallisesti, että minulla oli useampi oikea veikkaus kuin aina voittavalla kaverillani! Oma saldoni oli 16/24, joka onkin poikkeuksellisen hyvä tulos minulle. Veikkaukseni parhaaksi elokuvaksi meni mönkään, enkä oikein missään vaiheessa uskonut siihen kovin vahvasti. Tänä vuonna mikään elokuva ei tuntunut varmalta valinnalta ja vaihdoinkin mielipidettäni lukuisia kertoja. Katsottuani eilen Roman, se kyllä tuntui ihan Oscar-leffalta, mutta en siltikään ihan uskonut, että akatemia päätyisi valitsemaan jonkin ulkomaisen leffan parhaaksi elokuvaksi. Näin jälkikäteen ajateltuna tuo parhaaksi elokuvaksi valittu Green Book on kyllä teemaltaan lähinnä sitä, millä näissä kisoissa usein menestyy.
Tänä vuonnahan gaalassa ei ollut ollenkaan juontajaa ja vaikka se tuntui oudolta ajatukselta, niin ei sellaista oikeastaan jäänyt kaipaamaan. Palkintojen jakajat hoitivat pienimuotoisen vitsailun ja aikaa oli kenties enemmän johonkin muuhun. Mutta ei ainakaan voittajien puheisiin, niin tylysti heitä tälläkin kertaa keskeytettiin. Jopa sen viimeisen pystin kohdalla! Voittajista parhaiten mieleen jäi Spike Lee, joka nyt vihdoin sai Oscarinsa (käsikirjoituksesta). Mies oli niin innoissaan, että mm. hyppäsi palkintoa ojentamassa olevan Samuel L. Jacksonin syliin. Myös naispääosan voittaja Olivia Colmanin puhe oli aika mieleenpainuva, tämä oli erittäin aito ja hauska lavalla. Tunnen Colmanin erityisesti huipusta Peep Show -brittikomediasta ja sen perusteella naiselta osasi odottaa hyvää läppää. Veikatessani tätä voittajaksi kyse olikin ehkä enemmän toiveesta, mutta tällä kertaa se kannatti! Toivoin Rami Malekille myös suuresti voittoa miespääosasta ja onneksi sekin toteutui.
En tiedä tarvitseeko minun erikseen edes mainita asioita, joita jäin gaalassa kaipaamaan - kommentoin joka vuosi samat jutut. Noh, ensinnäkin olisin kaivannut enemmän muuta ohjelmaa palkintojen jakamisen rinnalle, nyt ei ollut juuri mitään musiikkiesityksien lisäksi. Wayne ja Garth olivat sentään lavalla pienen hetken ja se saikin minut oikein iloiseksi! Ymmärrän kyllä, että aikaa on rajallisesti ja siksi pitää keskeyttää puheiden pitäjät ja jättää ohjelmanumerot minimiin, mutta silti. Nyt olisi voinut esimerkiksi edesmenneen Stan Leen muistolle näyttää vaikka koosteena pätkiä Marvel-elokuvista, tai jotain muuta vastaavaa. Toinen jokavuotinen nurina saattaa kertoa taas vain omasta ikääntymisestäni, mutta keitä nämä palkintoja jakavat ihmiset oikein olivat?! Tunnistin heistä oikeasti murto-osan ja kaipasin tuttuja kunnon elokuvatähtiä edes yleisön sekaan. Julia Roberts ei ole koskaan ollut mikään suosikkini, mutta tämän saapuessa lavalle tulin iloiseksi ihan vain tutusta tähdestä lavalla. Hieno Oscar-gaala oli joka tapauksessa tänäkin vuonna ja nyt tuntuu paitsi rikkinäiseltä niin myös tyhjältä kun se kaikki on taas ohi. Kivaa oli!
 |
| Oscar-yön selviytymispaketti |
